Ley orgánica sobre el derecho de las mujeres a una vida libre de violencia (idioma Yekuana)

Nicolás Maduro Moros Presidente de la República Bolivariana de Venezuela Andreína Tarazón Bolívar Ministra del Poder Popular para la Mujer y la Igualdad de Género Rebeca Madriz Franco Viceministra de la Igualdad de Género y No Discriminación Maribel Rosario Contreras Viceministra de Desarrollo Productivo de la Mujer Isabel Yekuana Martínez López Viceministra para la Protección de los Derechos de la Mujer Presidenta del Instituto Nacional de la Mujer

WANONTÄNÄ TÄNCANODEDA WODINÑAMO WÄTÖSETOTOCOMO CONEMJONÖMÖJEDA

APOYO LOGÍSTICO Y TRASLADO AÉREO

Mara Alfredo Chamanare Alcalde del Municipio Alto Orinoco del Estado Amazonas PRESIDENTA DE CNMDNA

Esterlina Rodríguez ORGANIZADORES

Instituto Municipal de la Mujer del Alto Orinoco PRESIDENTA DEL INSTITUTO

Profesora Hilda Blanco DEFENSORA

Flora Álvarez COORDINACIÓN DE TRADUCCIÓN

Alfredo Chamanare

EQUIPO DE TRADUCCIÓN

Elina Guerra, Melicia Velázquez, Maricela Padamo, Florinda Nelly Turong TRANSCRIPCIÓN

Ixix Annito

COORDINACIÓN EDITORIAL

Alicia Moncada Diseño de portada y diagramación

Mónica Piscitelli

Instituto Nacional de la Mujer (INAMUJER) Boulevard Panteón, Esq. de Jesuítas, Torre Bandagro, Pisos 1,2,3 Parroquia Altagracia, Caracas-Venezuela Teléfonos: 0212-8608210 al 19 Twitter: @minmujer www.minmujer.gob.ve www.minmujer.gob.ve/inamujer/ Hecho el Depósito de Ley ISBN: 978-980-6490-35-2 Depósito legal: lf50220143404027 IMPRESO EN LA REPÚBLICA BOLIVARIANA DE VENEZUELA

WANONTÄNÄ TÄNCANODEDA WODINÑAMO WÄTÖSETOTOCOMO CONEMJONÖMÖJEDA

CAPÍTULO I TAMEDÄ WONONTÄNÄ ECAMADÖ WANONTÄNÄ JUJÄ Artículo 1.

Edäje wanontänä nädöa wodinñamo wätäsetötocomo jäcä, täncanodeda yeichöcomo conemjönöjeda maja, nichoneca conemjönö anejodöjoda yeichö wetä, ashicha tödödö iwätujadö. Mädäje wodinñamo conemjönöjeda, eijai nato, e´tä anenñajamaja, edä wanontänä necämma wodí täje yeichö dhanwa ejodhecä. Weiñä´ai jatajäcä, edä wanontänä jeda yeichö, wodinñamo o emajödöje töweiye cönäjato, eduwa mane iwatotocomo töweiyena, edä wanontänä nädöadö jatawä, conemjönöjeda, tamedädäma ashicha weiñä. AWADENE WANONTOTOJO: Artículo 2.

Edä wanontänä´ai nojodöa, aneja wanontänä jadä, edä necamadö tamedä ashicha ichädöweta edä wanontänä:

1. Edä wanontänäque tamedä wodinñamo

dowanäcäiñe eijaiña, tamedä conemjönö nejadöadö töjäcäiñe, edä wanontänä´ai tönhwanno ecajai nato, wanontänä wädödö woije mödäje ashicha wätäsetänäna. 2. Tamedä mädä wodinñamo jäcaiñe conemjönö töwejadäe wenenedö acoichajodö jäcä, edä wanontänä nadawä, yäje yeijäcä ñanno acushana sotoi yojodödöcomo tujunnena chanönge, edä wanontänä nädöadöje yejadätädö. Wetä wowanomanä´ai ecammadö´ai, wetadawacajonä´ai wäjichötotojo´ai maja, mädä chänönge wanontänä ädöjaiña wodinñamo jäcäiñe. 3. Edä wanontänä ejodhato töweiyena, conemjöncomo adätocomo, jedesuje tödöcomo maja. Edä wanontänäque ätädaichäjai nato, wodinñamo inmaminchacomo. 4. Edä wanontänä töjäcäjeneda ätäsetäjaiña, yojodödöcomo tujunnena tadawaju jujäcomo wadäi ädhamocomo wadäi edä jäcänno jödata ejodö ajä chänönge wanontänä yadödö wetä,

5.

6.

7.

8.

töweiye maja nadea, anejacomo tadawaju jujä jödata queda wewatänä nödöa. Chänönge ñanno conemjönö chusejadö wetä yawä, mädäje yätujajäcä ñädä nöng´ato soto econecajaiña. Ecammajätädö tujunnena canno tujumä yeconecacomo wäiñe, wodinñamo imaminchadöcomo yawä. Ñanno tadawaju jujä como edä wanontänä iwatäjai nato, ashicha yätäsetädö wetä, yäje yeijäcä chänönge ecamadöna wodinñamo wäiñe, edä wanontänä, ecammadö tujunnena, conemjönö ejadätäda yeichö, weiña edachädö, mädäje chänönge edä wanontänä yawä mädäje towanäcä nädöa edä wanantönä tujunnatoje yeichö wodinñamo imaminchadöjäcä immenajä nädöadöje. Ñanno edä wanontänä esetännamo towanojone eijai nato edä wanontänä yädödö jäcä, ashichato ecamajätödö jäcä towanäcäiñe yeiyan cädä ecamajäjäjai natodea. Edä wanontänä chänönge esetädö, tujunnena ñanno yowanomacomo,

tösejecacomo wäiñe maja, chänönge edä jäcäno jödata esetädö eijaiña, edä jäcäno wätuajä, aneja maja eijainadea. Yätädä yätäsetädö wetä wetadawaca jotojo tömennä yeichö tujunnena tödöemöje yeichö wetä, mädäje conemjönö ejadätäda eijaiña wodinñamo jäcäiñe, iyätujadö tujunnena ñädä conemjönö tödönei. 9. Edä wanontänä yätädä tädödö tujunnena wädaichotojo wowontotojoje yeijäcä maja edä wanontänä imenajä nädöadöje mädäje wodí täncanodeda eijaiña tömaminchadö jonno, joje maja tänconodeda chötajätödö ädöjaiña Chadawajuiaca, inñöjätödö jäcä maja. 10. Yäjeyeijäcä edä wanontänä änejacomo wanontänä edhamo jadä yojodödöcomo tujunnena. CHÄNÖNGE WANONTÄNÄ ESETADÖ. Artículo 3.

Edä wanontänä töweiyena imennajä wätäsetätojo: 1. Täje weiñä.

2. Töweyena imennajä ashicha

3. 4.

5.

6.

wädaichötojo ashicha äweichö edaichädöque ätötajätödö jäcä, äwädhequijajodö jäcämmaja, mädäje wodinñamo tömaminchamojeda eijai nato, wanontänä imennajä tömennä yeijäcä. Änönge wätäsetänä eijaiña dhanwa wodí acä. Wodinñamo tömaminchamo jojecä edaichädöcomo eijaiña conemjönö ejadäjai yeijäcä. Ñanno wodinñamo tömamichamo chänönge ecammadö tujunnena ashicha chäwänñe yätadö wetä chäjäcänñe töwejadäe wenenedö, ñanno acushäna como tanontä nato edä wanontänä tödödö jäcä tamedä jata nesetatodö. Edä wätäsetotojo necamma edä wanontänä nädöado jäcä. Edä weiñä nadawä wanontänä nädöadöje tödödö tujunnena. Yojodöjocomo aneja jata jadä. Wodí jäcä conemjönö ejadätäda yeichojo jäcä, etämmada edä wanontänä necamma tamedädä jata weichö wacäne, töwö chätöna

Wanontänä Onejadö Wetä wodinñamo jäcäñe conemöjonö nädöadö edämaja yawä fata wojodödö tujunnena ewontödö, yätujadö acoichojodö, conenjönö wodiñamo jäcänñe tödödö.

CAPÍTULO II WANONTÄNÄ CHÄNÖNGE YÄDÖAJÄ CHÄNÖNGE YÄDÖAJÄ Artículo 4.

Tamedä wodinñamo ätäsetäjai nato täncanodeda töweichöcomo wetä tönecamadö nönge. Wanontänä ai. Töweichö aimajá. Ñädä adeu yädödö woije, täje yeichö wetä wanontänä edä imenajä nadöje. 1. Edö wanontänä ecammatäcäde ñanno conemjönö aca natodä wäiñe, cöjatadäcomo wötäsetotojo ecammajä nadöje. 2. Ñanno wodinñamo coneda nätäsetato wätäsetätocomo edajö töweiyena: Iyä wanontänä jatacano, cöjatawäiñe maja. Chänönge tödöjai nato wanontänä chötamecancädä. Edä acanno wätäsetätojo täweiye maja nadea yawä. Yämennädö tujunnena yawä, söjeda ashicha yätadö wetä ñanno wodinñamo tömaminchamo wäiñe.

3. Töweiyena wanontänä, ñanno

wodinñamo tömaminchamo enwontotocomo, yäje yeijöcä jata wadöi ajöntädö tujunnena yawä, edä nöngato chonecannamo yeichödäjato, jödata towanojonato jata wötäsetotojo engwawä tängwanno nato yawä, mädä nöngato tödötojo jödata täweiye na cajichana dösennoto. 4. Iyä awade nätäcammaichö wätäsetojo atai yetadawacajodöcomo tujunnena yawä, ñanno wanontänä esetännamo jadäiñe: Jueces como maja, fiscales como maja, äjichötännamo jadäiñe maja, Defensoría Nacional de los Derechos de la Mujer maja. Töweiye maja nadea ñanno nöngacomo nacontoncomo tödötocomo mudeechichä, yäjömadäcomo maja, ñanno senötoncomo jadä nennejencatodö. 5. Iyä wodinñamo wätäsetätocomo ajäntajä jata wadäi töjäcäjeneda nätäseta. Töweiye maja nadea yawä jatawä mädä jocono wadeuwödö, ñanno neneato chänönge wanontänä wötädö,

6.

7.

8.

9.

tängwanno ecammajai nato chänönge yeichö, chänöngeda yeichö maja. Ñanno chänönge tödödö enemanamo, Fata Ewontänei maja, Wodinñamo, Ewontännamo, cöjatawäiñe eijai nadea ,canno jaiñone chänöge tädäene nödöato wodí tömaminchamo jödö wämajäcä jimmäjödö sadonna nato jedesuje tödötojo jäcä. Töweiyena yawä wodinñamo tömaminchamo jäcäncomo wetadawacajodöcomo täjeda: soto ijotänei, soto ejichötänei, soto tötajätödö jäcäno wetadawacajodö, ejichötänei iwatänei maja. Jata wadäi töweiye yeichö tujunnena, ñanno nöngacomo jäcäncomo wetadawacojodöcomo täjedana. Ñädä wodí tötadawajuichato tömaminchamöje nadö tötadawajui esecajaiña amoncheda, mädä nädäa yawä Ministerio Público, mätänno jaiñone nadöja yawä juez o jueza wadädäiñe. Ñanno wodinñamo tömaminchamoje natodö tätadawajuichemjönöncomo cajichana tanontäna chadawajuichomo

utudu jäcä ñanno cajichana jata wadäi natodö jadaiñe. Cädäijacomo mane äcushana yeichocomo nu’a canno nöngacomo jäcänchädäiñe cajichana najäntädö töweiyena yawä: wewatotojo, wowanomatojo, wetadawacojotojo maja. Töwö etadawacajojaiña yawä eijai nadö dö’tä. Ñädä medeconetä chadawajui töweiye eijaiña chädäichö töweiye yeichö jäcänchädä, ñanno äjichötännamo nutuduque ewatäjaiña. Töweiye’na yawä wanontänä tödötojo iyä tadawaju. Tödötojo iyä wewatotojo, cajichanacomo najäntädö töweiye’na, ñanno mösoma edhamo medeconetä iwatäjai nato, cajichana anejemajoda´na iyä impuesto ñanno wäiñe. 10. Ñanno wodinñamo tömaminchamo töweiye’na iwatotocomo cajichana dösenno. 11. Ñanno wodinñamo tömaminchamo awadecomoje eijai nato töweichocomo ecajai nato: imaminchacomo, ñonodöcomo, täjemjönö acushänä nutudu majá. Töngwano nato acushänä sotoi emjatawä.

CAJICHANA TADAWAJUI Artículo 5.

Cajichana tadawajui töweiyena, täje tödödö wanontänä esetotojo, aneja maja tödöemö töweiye nadea, chänönge yödödö wetä edä wanontotojo. FATA WÄTÄSETÄDÖ Artículo 6.

Töweiyena fata wätasetotojo, weichojo maja täjena fata nadeuwadö, yätäncomoje yeichomjäcä, edä nädöadöje. WOWANOMANA TUJUNNENA EDÄ EJADÄTÄDA YEICHÖ WETÄ Artículo 7.

Cöngwano owanomajai kato mädä conemjönö ejadätädä yeichö wetä. TÖDÖTOJO JÄCÄ YADEUWÖDÖ Artículo 8.

Edä wanontänä tödötojo jäcä yadeuwödö ecammajätödö: 1. Täjeda: Täjeda chonecadö edä wanontänä nädöadö ñanno cajichana

2.

3.

4.

5.

6.

sotoi netadawacajatodö. Ejemajojaicha nato tötadawajuichomo. Tamjäne: Ñanno awade conemjönö jäcä imennajä najäntatodö tamjäne tödöjai nato wanontänädeane yäje yödöajä artículo (111) jäcä iyä wanontänä conemjönö tödönei. Jadheroto: Ñanno wanontänä esetännamo yätä yeichöcomo tujunnena iyä jajera imennajä adetädä wetä chänönge yeichö o chänöngedá yeichö. Yätä yeichöcomo tujunnena yawä, imaminchaneijödö, tömaminchamäjödö yawä, ñanno wanontänä esetännamo iyä jajeda imennajä ewacajä nedennanäato. Täcammanjönö: Ñanno mädäjäcäncomo wetadawacajodö wätünnä dhameda yeichäcomo tujunnena. Ñanno maja conemjönö ichonecannamo, wanontäna jäcäncomo wetwdawacajodö maja. Wadennäque: wadennäque majá tämeda nödöa, yäje yädödöque jajeda nämenna yawä edä jäcä wanontänä nödöadöje, conemjönö ichonecanei Iyä Jäcä tötajänä: iyä jäcä wadennä najäntadö, iyä anoto dea edennanjödö

tujunnena yawä, yajeda yeiyajäcä mane anoto äncunacada yeichö tujunnena. 7. Tänemäjé: Soto nenedäcomoje edennamjödö, ñädä wodí tömaminchamäjödä ne´catädö woije nadea soto nenedäcomo´je o tänemäjedane. Necatädä Tribunal neneadea, yotonno tribunal ne´caadea yawä, ñecatädä woije. 8. Tömamimanchamo ewontotocomo: Ñanno wodinñamo tömaminchamo töweiyena chäjäconcomo wetadawacojodö towanojonacomo wanontönä jäcä, täjeda tönwano canno nödöato chäjadänñe töwetadawacojo döcomo, tamedä ñanno wodinñamo tömaminchamo jäcäiñe nejadäadö, chänöge yädödö eijaiña. WANONTÄNÄ AI TÖWEIYENA WOWANOMATOJO WÄDAICHOTOJO MAJA Artículo 9.

Edä wanontänä necamma töweiye yeichöcomo ñanno ädhamo, edä jäconcomo wetadawacojodö edaichäjai cato. Töngwano netadawacajato Tacwaiñe weiñä jäcä,

cötötajötödöcomo, mäsoma jäcä maja mädäje wanontänä tömennäna. Wodinñamo jäcä conenjönö töwejadöe yeijäcä. WANONTÄNÄ TÄJE TÖDÖDÖ Artículo 10.

Töweiyena tödöemö wanontänä dösennoto, edä jajeda jäcä. SADONNA WANONTOTOJO Artículo 11.

Edä wanontänä aca. Ñädä conemjönö tödöneijödö nädöa, inñöjödö woije anejaja wanontänä jedane yeiyajä wowontotojo. CONEMJÖNÖ WEJADÄTÄJÖDÖ YÄTÄDÄ TÖDÖDÖ: Artículo 12.

Ñädä conemjönö tödönei wanontänä towanäcä yeichame inñöjödö woije nädöa. Mädäjene wanontänä tömennäna edä wanontänä aca yeiyajä artículo 65 Ley Orgánica tribunales penales jäcä.

TUJUMA TÖTAJÄNÄ TÖDÖDÖ JÄCÄ Artículo 13.

Ñanno ädhamo, wanontänä esetännamo iyä conemjönö wödöajä jäcä, etadawacajojai nato tujumä. Chänönge yeichö edantädö chäwanñe ñädä wodí Imaminchaneijödö maja. Yotonno jene nowomoca conemjönö wädöajä chänöngatoje yeichö.

CAPÍTULO III WODINÑAMO WÄTÄMAMINCHADÖ JÄCÄ ECAMMAJÄTÖDÖ ECAMMAJÄTÖDÖ Artículo 14.

Edä wanontänä necamma wodinñamo wätämaminchajodöcomo jäcä, wodí wätämaminchajodö nejodöja chädäichadö, yeconemadö jenñema, tacwaiñe yeichö, yetadawacajodö nichonemadea, inñödöjeda, inshomadöjeda, imjummadö woijeda wodí todödö, eca´toncadö maja, tötötajätödö ai weconemanä maja, änejönö o tänetojenñemma. WÄTÄMAMINCHANÄ EDANTAJÄ Artículo 15.

Edä iyä wodinñamo jäcaiñe ecammajätödö edäcomo nadö: 1. Tötötajätödö ai conenjönö tödödö: töweiyena yawä weconematojo tötajänä ai, mädäje wodí ashicha yeichö michonema coneda maja mödöadea,

jojene edachäjaicha majá, ñädä wodí nödöadö töweiyena täncanodeda yeichojo, änmjumadö nönge esetäjaichama, emajödöje tödöjaicha maja, chädächajai yeijäcä mädä jaiñone ashicha chötajätödö nichonema jowadotoje. 2. Towadädä tödödö: Tämeda conemjönö tödödö wodí Jäcä, etä necammä adeu´que, tödödöque, eniyanacudu, imennajä chäwadädä adojodö, ajecadö, ecatoncadö yacötöque encutädö, amjämadö, aquimadö, towadä tödödö, aquiñutädö, chonemadö chadawajuiche, mödä iyä wodí chonemanei, täje yeichö jonno maja neconema, aniñaja jenñema nöta. 3. Ecatoncadö: Edä iyä wodí ecatoncadö jäcä ecammajätödö: adeuque, ajincuduque chadawajui chonemadö, inñödö chonemadö maja, chäsaca o anenñaja jenñemma. 4. Töwatajojone wätäwunnä: tamedä iyä watawunä owoijajönö o owaije ajíjucudu conematäna amaminchadödea mädä, edä nadö: sö’je wätunuchänä, yewono

maja, tänejene etunuchädö, tucume tödödö, yacuadö, adimadö maja, tamedä conemjönö tödödö nichonema wodí e´jö. 5. Äsaca wäntäwunnä: edä iyä conemjönö tödödö, owoije owoijeda yeichödoto o yeichödotojönö maja mädä nejodöja tujunneda weiñä, tötötajätödö ai, ecatoncadö ai, tämjatawä tödödö inño waä ecatoncadö inñojödö jenñema, yeichacono o yäjinmatädö chamutomo inñacomo jenñema, aneja maja. 6. Yoijeda iyequijadö: edä iyä, tamedä wodí chonemajai nadö: imjumadö woijeda wodí iyequijadö, anenñaja tötötajatödö nödöa, iyequijadödea ma’dana conemjönö tödödö necamma enemadöque, ajojodöque, anejaque wodí iyequijadöque maja. 7. Chänöngemjönö soto ejö jäcä tödödö: Edä iyä conemjönö wodí jäcä tödödö dhanwa wä, yoijeda iyequijadö inño wä, iwenai iyequijadö, inchaijenñema, juyu ai majá, aneja tödöajäque iyequijadö majá tamedä mä´däcomo conemjönöjena wanontänä ai yeichö.

8. Yoijeda imasuduiñädö: Edä

necamma yoijejedaiñe wodinñamo imasuduijadöcomo, ecatoncancädäiñe, jödata chanacotojoje maja, mä´daje tödöamoje nato, aneja tödötojoje maja. 9. Imaminchancädä iyequijadö: Edäje necamma e´ta wodinñamo yoijedaiñe imasuduijadöcomo, jödata chanacatojoje, mädäje tödöamoje wodinñamo eijacha nato, aneja tödötojoje maja. 10. Yoijeda iyequijajodö: wodí imasudunñädö tödöjaicha soto na, aneja dhanwa wä ujaicha maja anejajato tödötojoje tödöjaicha maja, tödhequijamöje tödöjaicha dhangua na, wodí ñanno maja tötadawajuichacomo, owanomanamo maja, towanojoneñe töweijäcäiñe ma tonäiñe wodinñamo tödöjaicha nato. 11. Tadawaju chonemadö: Edä necamajäa wodí tadawajui chonemadö jäcä; yetadawacajotojo dönña, täneto o änejonöjenñema, jajeda necaato aque yeichame chäuwä. Jötajä jajedachädö, iwedui maja ashichato nönñe näneja,

cädäijeda o cädäije yeichö jajedaichädö maja, mädä neneja etadawacajojai yeichö o etadawacajojaicha yeichö maja, anönñeda wodï nödöato, tonä tödödö, iyädea tadawaju tödótame chäwäiñe. 12. Watasetotojo tödöajä chonemadö: tacadeda o tänemöje majá, tamedä wodí nödödö neconema yawä, chäsacajödö jadädä nenwajinñadea, inñödöque, ijajedaiche ijödätaiche nenwajinñadea, mädäje neconemato tamedä töwätäsetotocomo. Tönño acä töweichöcomo neconemato. 13. Conemjönö ai wennui tödödö: Edäje necamma canno äjichötännamo jäcäiñe yeichö, chänöngeda äji utudu jäcä, wodí neconema, mädäje ñädä wajichötanä edhamo tötadawajui tödöajä nichonema, mädäje ashicha yenecadö neconema wodi. 14. Ennecada yoijeda tödödö: Edä necama yawä yoijeda ennecada tödödö, owanäca yeichame coneda yeichö chäwä etadöjoda, chäneicho äjichötännamo waiñe ecamadö, mädäje yennecatojo jatojodö neconema nädä wodí.

15. Tänemö ai, conemjönö tödödö: Edä

necamma, conemjönö tödödö tänemö ai, wodinñamo nejedöcä nenedöje, ajichatojacomo wä maja, mädäje ichötäjätödö nichonema ñädä wodí. 16. Tadawaju jujä acä chanöngeda weiñä: Ñanno cajichana sotoi chänönge, yetadawacajodöcomo tujunnena, ashicha wodinñamo tödödö jäcä, ñanno yowanomacomo majá, edä wätäsetotojo jäcä täjeda ijajedaichomo tödödö eijaichana ñanno wodinñamo. 17. Conemjönö änejönö: Edä iyä conemjönö ecammatojo tödödö, dowanojönö ai tödödö, tonä tödödö tujunnedana wodí, dhangua wä, änönge eijaiñäto wodí acä. 18. Täjemamöje wodí nejedöcä, ajichotojato tödödö: Edä nadeuwa wodinñamo mösoma nönge tödödö jäcä, mädäjacomo soto wetadawacajodöcomo töweiye nato, täncutä nadäato, anedawä yoijeda, tönwano chäjejödö nödöato, canno nönñacomo tödhequijamoje nödöato, mädäjacomo wetadawacajodö wanontänä edhamo najäiyato jedesuje tödödö wetä.

19. Ajichotojacomo, wodinejedö,

wodinñamo tödötocomo: Edä necammajäa, ñanno ejemannamo nödöato yawä tunjumadöcomo woije, ejemaneije nödöa yawä tunjummadö woije, tödhequijamoje, yoijeda ichadawacajodö tödöjaicha yeichame mädä jacomo jedesuje nötatodea.

CAPÍTULO IV TÖWEIYENA WANONTÄNÄ WÄWÄTUJATOJO CHÄNÖNGE TÖDÖAJÄ ECAMMADÖ Artículo 16.

Wanontänä edhamo necammato. Conemjönö ejadätäda yeichö wetä wowanomanä, mädäje sadonna cöwänñe ätajaiña, ätäsetäjai cato wanontänä ai. TÖDÖTOJO Artículo 17.

Ädhamo ecammajai nato wanontänä, soto mä’dä maja ecammajai nadea conemjönö ejadätäda yeichö wetä yawä wodinñamo jäcäiñe. TAMEDÄDÄ WÄTÄSETOTOJO Artículo 18.

Edä wanontäque jata soto esetäjai nato ecammajätödö, chänonge tödödö maja, wodí wätäsetotojo jäcä maja, edä wanontänä nädädöadöje. Töweiyene yeiyajä

wodinñamo wätasetotocomo tödöajä. Wodí ätämaminchajoda yeichojo jäcä ecammajä. Töweyena wodinñamo iwatotocomo cajichanacomowä, ñanno jödata nesetatodö wäiñe. TÖWEIYENA YECHOJO Artículo 19.

Joje wanontänä jujäna, iyä acana yawä wodinñamo wätäsetotocomo jäcä ecammajätödö. CHÄWADÄI ECAMAJÄTÖDÖ Artículo 20.

Edä yä cajichanacomo necammadö. Wodinñamo wätäsetotocomo jäcä. Edäje necammajäa yawä etä nädöadöje: 1. Dhowajo ecammadö: edäje nädöa wodí ätämaminchajoda yeichojo jäcä. Ashicha wodí tödödö tujunnena, ewancädäda maja yätujadö eijaiña. 2. Yäje yeijäcä wowanomanä tujunnena edä wanontänä wädödö nadöje: mädäje ashicha wodí owanomajanña ashicha chäwä etadö que mädäje maja dhamwa töjinñamo aijunei

3.

4.

5.

6.

wowanomadö tujunnenadea, ñanno maja owanomajai natodea wanontänä jäcä towanojonacomo. Töweiyena ñanno wodinñamo ñaminchajocomo weichocomo yowanomatocomo: Ashicha yeichocomo jäcä, acude yeichocomo jäcä maja. Ñanno wodinñamo töiweiye eijai nato yowanomatocomo, mädaje ñädä wodi econecajaiña ashicha täweichojo jäcä. Wowontotojo: Ñädä wodí tömaminchamöjödö ewontotojo töweiyena, iwatotojo maja. Yäjimmätädö täjai natodea chäjadä conemjönö aca äwacada yeichö wetä. Ecammajätödö: wodí tömaminchada yeichojo jäcä ecammadö, täncanodeda yeichö wetä yawä. Soto conemjönö, töijinñamo, töweichacono aijunei yätujatojo: Ñädä dhamwa soto conemjonö tödöneijödö wä ashicha yätujadö tujunnenna änön´ge yätasetotocomo jäcä töjinñamo acä, aneja soto maja mädäje täje cöweichöcomo änejojai cato.

7. Ecammajätödö cöwowontotocomo

jäcä: Mädäje wodi owanomajaiña töwowontotojo jäcä, ecammajäjaiña täwäjimmätädö wä, dhowanäcäiñe yeichö wetä edä wanontänä wädödö nadö. 8. Cöweichöcomo: Tönonñe wänenä tujunnena, cöweichöcomo jäcä änönge weiñä jäcä maja tönonñe wänenä tujunne nadea. CHÄNÖNGE WODÍ WÄTÄSETÄTOJO JÄCÄ ECAMMAJÄTÖDÖ Artículo 21.

Edä wanontänä wodí jäcä nädöadöje, tödödö tujunnena chänönge yätäsetädö wetä, yawä wodinñamo wätämaminchajodöcomo ejadätädä yeichö wetä edä iyä ecammajatödö: 1. Owanomadö, tödödö, ashicha yätäsetädö wetä, yäje yeijäcä töweiyena cajichanacomo dösennoto wanontänä ashicha cöwetadawacajodöcomo wetä edä wanontanä jäcä. Edä iyä cajichanacomo necammadö, tujumä

cöweetadawacajotocomo wanontänä jäcä. 2. Mädä yädödö näjumma yawä ñanno töwetadawacajamo wä Abogado, Policia wäiñe, ashicha soto jedesuje nadö tödötojo jäcä, edä wanontanä nädoädoje. 3. Yäje maja, canno wäjichitänä edhamo tösotoi owanomajai nato ashicha yetadawacajodöcomo wetä ñädä ñaminchajödö ejichötädö jäcä, aneja tömaminchamöjödö chötajätödö töweconemana. Ñädä ichädö tujunnena yawä sejecato wadädä, chötajatödö weconemajä dhowanocoto, ñädä aijuneijödö yätä yeichö tujunnena yätujadö wetä. 4. Wanontänä tödödö, ñanno cajichanacomo towanojonacomo wanontänä nesetatodö jadäiñe tujumä tödöjai cato, mädä wätäsetotojo, mädäje wetadawacajotojo tönonñe eneja cato. Wanontänä mädäje yädödö weijäcä yäje yeijäcä äñönge wätäsetänä tujunnena cöweichocomoje, cöwätäsetotocomoje maja, mädäje wodi dhangwa acä anönge ätäsetäjai nato.

5. Edä wanontänä nanontadöje

ecammajäjai cato wodi tömaminchada yeichojocomo jäcä. Cajichanacomo jata esetännamo jadäiñe ñanno cädäijacomo wätäsetädö jadäiñe maja. 6. Ñanno cajichana como edä wanontänä nesetatodö ojodöjai nato, atadecwe töweichocomo jäcä. Conemjönö chonecatojoje maja, yäje yeijäcä ñädä wodi ñaminchaneijödö yätujadö tujunnena. 7. Wanontänä tödötäcä ashicha äwätäsetätocomoje. 8. Aneja wanontänä nädöadöje maja. Tödöjai catodea. EDÄ IYÄ, TÖDÖTOJO WANONTÄNÄ CHOJODHACOMO EDHAMO WETADAWACAJOTOCOMO. Artículo 22.

Wanontänä edhamo, netadawacajato wätäsetätojoje yeichö wetä, töngwanno nowanomato chänönge yätäsetädö wetä edä wanontänä. Canno jaiñone nichonecato, nojodöato dea anejacomo ädhamo

towanojonacomo jadäiñe, edä wanontänä täje yeichö wetä. WANOMTÄNÄ TÖDÖTOJO, CHONECATOJO WOWANOMATOJO MAJA. Artículo 23.

Jedesuje wötänä tönoñatoje yeichö, edä necamma, ashicha yätäsetädö wetä. Aatai yätäsetädöcomo wetä maja, edä wanontänä chojodhacomo nädöadöje.

WOWANOMANÄ, WÄSHIQUIJANÄ EDHAMO, ACUSHÄNÄ SOTOI TANONTÄ NATO, EDÄ WANONTÄNÄ TÖDÖTOJO JÄCÄ Artículo 24.

Wowanomanä edhamo, wäshiquijanä edhamo maja, acushänä sotoije natodö maja, tanontä nato, aatai tötadawajuichomo todötojo jäcä, wanontänä tödödö maja. Mudeshi, mudeshichä maja, tamedä soto wowanomatocomoje maja, ñanno owanomannamoje natodö, tamedä anejacomo towanojonacomo maja. Mädäje änönge tönoiñe änejai cato, ashicha shinchädöque, conenjönö ejodenchäjai cato cöwäjimmätädöcomo

jadänñe. Oowanomajai cato anejacomo soto jadäiñe maja dhangwacomo, wodinñamo maja, mudeshi, mudeshichä maja, yäje maja ñanno acuchänäcomo, wäshiquijanä edhamo maja, ashicha weiñä jäcä owanomajai nato, edä imenajä nädöadöje, wodí täjeda tönnöe yeijäcäiñe dhangwacomo, tömaminchamojeda yeichöcomo wetä. ACUSHÄNÄ SOTOI YOWANOMACOMO WANONTÄTOCOMO Artículo 25.

Mädäje acushana sotoi tösejecacomo chonecajai nato wä´tasetotojo imennajä, tönoiñe yeichö wetä. Tamedä iyä wodinñamo jäcä chutäjäajä tön´nojäemöjeda yeichö wetä. Yäje majä ñanno yowanomadöcomo nä’catadö, ashicha immenäjai natodea wowanomatojoje yeichö wetä iyä imennajä. ACUSHÄNÄ SOTOI TÖNONñATO ESETÄNNAMO Artículo 26.

Mädäje acushänä sotoi tönonñato esetännamo tanontä nato wanontänä jäcä,

ashicha yätäsetädö wetä, wowanomatojoje, wämucatojoje yeichö wetä maja. Edä wanontänä aca, atadecwe wodinñamo wätasetotocomoje yeichö wetä. ACUSHÄNÄ SOTOI, WÄJICHÖTÄNÄ EDHAMO WETADAWACAJOTOCOMO ECAMMAJÄTÖDÖ Artículo 27.

Ñanno acushänä sotoi wäjichötänä edhamo maja änönge tödöjai nato tötadawajuichomo ecammajätödö. Iyä wodinñamo wätäsetotocomo jä´cä, ñädä wäjichötänä jäcäno wetadawacajodö, ashicha tätadawajui tödöiye, cädäijato ejichötädö jäcä maja, edä wanontänä nädöadöje. ECAMMADÖ CONEMJÖNÖ EJADÄTÄDA YECHOJO JÄCÄ: Artículo 28.

Acushänä sotoi tanontä natodea, iyä wanontänä ecammajätödöje, inñanmädoto wätunnä ätäcammada yeichö wetä wadetojó ai. Tänemamö ai maja, cajichana dösennocomo töweiye nato wadeutojo

edhamo, enemannamo maja, yäje yeijäcä töweiyena wadeutojo täjemjönö, conemjönö töwejadäe yeijäcä, änönge yätäsetädöcomo wetä. Dhanwa wodí acä. TONONTÄ NATO ACUSHÄNÄCOMO JATA WADÄI NATODÖ Artículo 29.

Acushänäcomo tujumä yetadawacajodöcomo tujunnena edä. Wodinñamo wätäsetätocomo jujä jadäinñe, edä wanontänä nädöadöje mädäje conemjönö ejadätäda eijaiña. Wodinñamo töjatacamo jäcänñe. TUJUMMÄ WANONTÄNÄ TÖDÖDÖ, EDACHÄDÖ MAJA Artículo 30.

Ñanno cajichanacomo wanontänä töje nödöatodö, etadawacajojai nato tösotoi jadäiñe. Atadecwe yeichöcomo tujunne´na. Conemjönö wejadätädö queiñe, mädäje maja tujumä tötadawajuichomo tödöjai ñato dea, ñanno wanontänä edhamo, ñädä soto conemjönö ejodöjonei ashicha yätäsetädö wetä maja.

TÖWEIYENA WÄMECUTÄTOJO JU’JÄ TÖDÖAJÄ TAMEDÄDOTO Artículo 31.

Töweiyena äcä ijujä wetadawacajotojo, wämecutätojo ju’jä, wodinñamo jäconcomo wetadawacajotocomo mmaja, tujumä yetadawacojodöcomo tujunnena, jata esetännamo jadänñe. Aneja maja töweiye yeiyajäcä wodí wätämaminchajodö änejönö, cädäi jenñema mädä maja ätawacajai nadea. ÄÄ’SA WODINñAMO IWATÄTOCOMO Artículo 32.

Chänönge jene eijaiña, ñanno wodinñamo tömaminchamo Iwatädöcomo, canno iwatotocomo jäcä jene tanontä nato ñanno acushänäcomo, owanomadöcomo Chadawajuichomo utudu maja, mädäje wodinñamo towanäcänñe tödöjai ñato wanontänä imennajä töwowontotocomoje yeichö, canno wodinñamo jäconcomo wetadawacajodö acushänäcomo maja immaichomo tödöjai nato dea, ñanno wodinñamo ñaminchacomo ewötö.

CAPÍTULO V WODINÑAMO TÖMAMICHAMO WODINñAMO TÖMAMICHAMO CHONECATOCOMO Artículo 33.

Ñanno edä wanontänä esetönnamoje natodö chänönge nödöñato, ñanno wodiñanmo tömaminchamo edö wanontänä nadöje, tönoiñe enejai nato, töwä yänedö woije, yäje yeijäcä chänönge tödödö tujunnena iyä chäjäcä imennajä nädöadöje, edöje Yeichojona: 1. Iyä chäjäcäiñe nejadöadö joje ecamöjötödö tujunnena ñanno wodinñamo tämaminchamo yötujadöcomo tujunnena, iyä töjäcänñe imennajä jäcä nadö. 2. Wodinñamo tömaminchamo wäinñe, edä wanontänä ecanmajätödö tujunnena dhowajodä deane, cajichanacomo maja iwatäjai nato ñanno wodinñamo imaminchacomo ashicha yäjichitödöcomo wetä.

3. Chänönge jajeda imennädö tujunnena,

conemjönöjeda yeichö wetä, iyä tujumä nädöa yawä anontajä nadöje. 4. Aneja maja ecamanei tujunnato yeiyajäcä tömaminchamojödö jäcä, ñanno wanontänä edhamo imennäjai nato. SADONNA ETADAWACOJOJAI WEIñÄ Artículo 34.

Ñanno wodinñamo tömaminchamo töweiye sadonna etadawacojojai nato, edä wanontänä nädödöje ñädä wodí imaminchajä tadoñato ñönge etadawacojojaichana, yadaquene amoiche yetadawacojodö yeiyajäcä, esecadö tujunnena amoicheda mane cädäjato yeijäcä töwö, mädä e’nei chadawajui acanno ucajaicha nato. Chäjäconno imennajä. Ñanno wodinñamo tömaminchamo cädäijacomo tötadawajuichomo aca töda yeijäcä, ñanno äjichötännamo nimennädöma täjena yawä.

ÄJICHÖTÄNEI NIMENNÄDÖ Artículo 35.

Ñanno wodinñamo tömaminchamo töjajedaiche yeichöcomo tujunnena, äjichitännamo nimenädö, acushänä dösencomo netadawacajatodö; yadaquene canno ämudäda yeiyacomjäcä, äjichötännamo täjecomo tödöjai nato, iyä jonno jajeda weconecajä yädödö towanojonato nenea, mädäjene ecatädö mädä Wanontänä. TÄJEMJÖNÖCOMO WANONTÄNÄ ACANCAMO Artículo 36.

Ñanno wodinñamo tömaminchamo ewontäneichomo jeda natodö, wanontänä edhamo nejodöato ewontäneichomo, ñanno jannoñe nowanomatode yowontocomo jäcä, yäjeda yeijäcä töweiye maja nadea yawä mädä nöngato tödönei fata ewontänei wetadawacajodö maja, canno nato yawä fata adaijoto wadäi.

CHONECANNAMO JADÄ EIJAI WENñÄ Artículo 37.

Ñanno jatawä yeconecacomoje natodö, canno maja täje nato yawä wodinñamo imaminchajocomo iwatädöcomoje artículo 70 jäcä, edä wanontänä jäcä yäje nädöa. ñÖNGATO JAJEDA ECATÄDÖ Artículo 38.

Ñädä wodí tömaminchamöjödö töjajedai ecajaiña, iyä tönecamajödö jajedaichädö ijummajäcä töuwä, edä wanontänä nädöadöje, yawäne aneja jajeda mane ujaicha nato, mädäje nädöa edä wanontänä.

CAPÍTULO VI CONEMJÖNÖ TÖDÖNEI TÖDÖTOJO WODI EWÖDÖ ÄNEJÖNÖ AAÌ Artículo 39.

Edä iyä conemjönö tödödö wodí jäcä, etä necammadö. To’nä tödödö, etäjätödö, töjäcäjene tödödö, yeichöje edachädö, chanöngeda etädö, ecatocadö jenñema, täncanodeda yeichöjeda, ichötajätödö neconema. Madäje wodí imaminchanei jedesuje natadäja, toni amojato nunä, a’cä wedu jenñema. YOIJEDA TÖDÖJODÖ Artículo 40.

Edä iyä wadennäque wodí jäcä conemjönö tödödö, ecatoncadö, imenajäque, adeúque maja, madäje wodí ashichada nädöa tijimmä jadäiñe, yowanomatojojeda maja, mädäjato wodí tödönei jedesuje nöta yawä, aduwawä amojato, o toni soto nunä.

ECATONCADÖ Artículo 41.

Ñädä soto conemjönö nödöadö, töwadewödö aai inmenajä aai, wadetojo aai maja, mädäje tödödöque wodí neconema. E´nenejödö töweiye yeiyancädä ñädä wodí jäcä conemjönö tödödöjenñema, chadawajui acanno ucadö yoijeda, iyequijase weiñä, inshomadöque enwajiñadö maja, mädäjato soto nöta jedesuje, amojadä o toni sototo dewä acä nunä. Wodí e´saca conemjönö tödöajacä, policiaje natodö o wadiya maja töwaichadöque emiyajäcä, ñädä nöngato, numa jenne jedesuje töweichö nejema, acä wedu o acäichea wedu. ÄÄJÖ JÄCÄ CONEMJONÖ TÖDÖDÖ Artículo 42.

Nädä soto, edä conemjönö nödöadö wodí jäcä, tucume tödöene naijucadö, nijowetamadö, adimadö, inshomadö nichonemadö, mädä tödöneijödö wodí jäcä, jedesuje nöta, toni amojato o amojadäto de´wa aduwawä nunä. Nädä wodí tumjunneda imaminchanei jedesuje

nöta. Anedawä soto conemjönö tä’saca nödöa, inño o inñojödö jeiñema chäjadäda töweiyancädä, ñädä nöngato jedesuje nöta yawä, awade natämaminchaichö ejodhecä jene. Edä conemjonö yeichojona wanontänä enwawä, iyä wodinñamo wätäsetätocomo engwawä maja. YOIJEDA YÄQUIJADÖ Artículo 43.

Etä necamajäa, yoijeda wodí yäquijadö yowontätame, iwenai, inchai, ijuyudu ai wodí yäquijadö, joteiya, anejaque yäquijadö jeiñema, ñädä iñño, iñño jödö jeiñema, madä conemjönö tödöneijödöje yeiyajäcä nädä soto jedesuje nöta amojadä wedu, jujatonnä wedu jeiñema, ñanno maja yawä yäjimmätädö, chamutomo, inñacomo jeiñema, conemjönö tödöacä jojecäjene natämaminchaja ñädä, awa’de nätäcammaichö ejodhecäjene. Wodí nejedöca jäcä yejadäacä mä’dä nöngato jedesuje nötadea, ñädä, wodï iñño inño jödö jeiñema, mädä nöngato tödöajäcä, jojecä jene yätämaminchajotojona, awadecomo ejodhecäjene.

CONEMJÖNÖ TÖDÖDÖ WODINñAMO MEDECONETÄ, JÄCÄIñE Artículo 44.

Ñädä soto medeconetä yäquijanei jojecä jene yätämaminchajotojona, toni soto wedu to’cä wa’cä, ñädä jedesuje nöta, tajojone ämamincha’da yeijödö yeichame maja, yäje yeichame yä’cwacä dea yätämaminchajotojona, etä necamajäadöje: 1. Conemjönö tödödö medeconetä jäcä, wodí nejedöcä jäcä maja, no’samocä maja. 2. Yeichaconoje töwätätancädä wodí eyequijadö, edä jujatännoto dewä toni iwedui chomo nadö. 3. Wodí jedesuje yeiyajäcä, edachänei chäjäcä yeiyajäcä, conemjonö nödöadea. 4. Ñädä wodí eimadöque töwädacuduque ijetajä jeiñema, ñädä nöngato wodí eyequijanei, conemjönö maja nödöadea ñädä wodí jäcä. CONEMJÖNÖ TÖTAJÄTÖDÖ Artículo 45.

Ñädä soto conemjönö tötajätödö, yoijeda wodí niyäquijadö, ecatoncancädä maja, wodí

tötajätödö nöngeda yeichame yäje tödönei. Ñädä nöngato jedesuje nöta ijatodea wedu, mädä conemjönö tödöajäcä, wodí nejedöcä jäcä, ajichotojato jäcä jeiñemma, mädä nöngato jedesuje nöta toni amojato wedu. Yäje maja ñädä wodí wäjimmätädö, dhanwa wäjimmätädö jeiñemma mudecäcä jäcä conemjöno tödönei änñäquijada yeijödö yeichame, jedesuque maja nejema dea. YOIJEDA IMASUDUNñÄDÖ Artículo 46.

Ñädä soto yoijeda wodí ñasudunñanei, joijeda wodí niyequijadömmja tonie, wannade jenñemma, yoijeda ejemancädä, yoijeda anejawä niyequijajadö chäjejödö töwä tödödö jemma, ñädä nöngato jedesu quemmaja nejemadea amojadä wedú, amojadoto dewä ijatodea wedú jenñemma. ANONTANCÄDÄ YOIJEDA YEQUIJADÖ Artículo 47.

Ñädä soto imjummadö woijeda wodí yequijasato entunanöancädä, täjemajomöje, tuemöje, töcamjiacämöje anejejammja jenñema, yoijeda anontäncädä

wannade yequijadö jenñema mädä nöngato nejema yawä jedesuque amojadoto dewä ijatodea wedú toni soto jenñemma. YOIJEDA WODI JÄCÄ TÖWEISHATO Artículo 48.

Ñädä yoijeda wodi ijummanei yäquijase töweijäcämma töwonoje nödöa, aneja wönojemmaja. Edäje maja nadea ñädä soto ejemancädä yäquijasato, töweiye natodea, ñanno ädhamo yäjacomo tötajätödö, owanommannamo, yowanomacomo maja, amädä mane conemjönö äjäcä nejadäa’de que töwädöancädäiñe, mädä nöngato nejema jedesuque töweichöque, aduwawä wedu. WETADAWACAJOTOJO JÄCÄ CONEMJÖNÖ TÖDÖDÖ Artículo 49.

Ñanno soto tadawaju unamoje töwechomjäcämma joje jajeda necaatodö, edä nöngacomo, iweduchädö ashicha yeichö, ijötajäje yeichö, yennecajäje yeichö maja, iyä dewä maja jene äjichötänei nimennädö necaadea, wensude yechö

enedö, mädäje ñädä tadawaju unei joje jajeda neca’a chadawajui äntuda töweichöjemma mädä nöngato nejema (100 U.T) a mil unidades tributarias (1000 U.T.) mädäje töwö nejema yawä conemjönö inñöjödö woije, yäjemmaja ñanno wetadawacajonä jujä edhamo, aneja tadawaju edhamo maja, ñädä mädäjato wanotädö töwö deamma näcuseijaja dea. Yäje maja ñanno anenñaja jatacancomo, sadä tadawaju nuatodö. Conemjönö que maja ejematojo nadea. Ñädä sadä dhanonö comoje nadö nejema dea, mädäje maja ñanno tadawaju u’namo, änöngeda wäjemanä nödöatodö, yäje maja yäcuseijajotocomo nadea, yäje yeijäcä änönge wäjemanä eijaiña. JÄDATA JÄCÄ, TÖDÖAJÄ JÄCÄ, WÄTÖMANÄ Artículo 50.

Ñanno wanontänä ai ijötacomo wotonomjacomo yäje maja, ñanno wanontänä aicha äjadä yadöacomo natodö nene que yotonomjacomo natodö maja, edä nödöa, ansudädö, chonemadö, aquimmadö,

ännöjoda maja, tamedä mädä nöngacomo nödöadö, ijödatai anucajoda maja, ñädä tamedä töjinñamo nödöjätödö nichonemadö jedesuque ejematojona aduwawä wedu. Yäje maja ñanno yätäwöjocomo, otonomja’da äjadä töweichamenñe wanontänä wödödö woije shancwajodöcomo tujunnena, jojecä conemmjönö aca jedesuje ichädö quenñe. Awade necammannöje maja yeiyajäcä edä wanontänä towanäcä yeiyancädä conemjönö tödöajäcä, wodi nödödö imjummadö jäcä, mädäje wodi wätäsetotojo nichonema yawä awa´de näjannö dewäcä jene ejematojo na chä´wä. Yöje maja ñädä änjummada töweiyancädä wodi yäquijanei nejema, amojadäto dewä acä, wanontänä jujäcomo nejummatode anönge töwadewödöcomo wetä, Jedesuje wötänä edhamo jadänñe, inchonemajödö chonecajodö wetä.

ENNEKA’DA TÖDÖDÖ Artículo 51.

Edä maja conemjönöje necammadea enneka’da wodi tödödö, yoijeda wäjichätänä edhamo wäiñe: 1. Yawädä wodí , wensudato ashicha ännöda yeichöcomo. 2. Yoijeda shichucä ennuchajodö, yeichojo nöngeda toweiye yeichame ashicha enunchatojo, shucunno jenñema. 3. Yennudujemma shichucä wennuajä adädö ashicha yennujödö weichame yenöwä anenejoda, tänawä tödöse yeichame yojase yechame maja. 4. Yoijeda wensudato ñaminchadö, äji tämjäe yennutojoque, töwö yäje ädöda yeichame. 5. Ashicha ennujai yeichame yoijeda wodí ijocadö. Yäje yeijäcä jedesuje wötänä jujä necamma, ñädä mädä tödöneijödö ejematojo (250 U.T.) a (500 U.T.) jenñemma. Töweiye yenyancädä iyä conemjöno inñödö jajedaichädö adäjajä chädhamo wadädä chänönge imenajäje yeichö enedöjo nucato yawä chadawajui jonno.

YOIJEDA ENNECADA TÖDÖDÖ Artículo 52.

Ñädä chäwä etadöjoda wodi eca´nöjonei äjichötänei nimennädö chänöngatojeda töwä yeichame ijocanei, ñädä nöngato jedesuque maja nejema dea, acä wedu, ijato dea wedu jenñemma. Nädä jedesuje wötänä ecammanei, jojeda chänöngato imennajä nadäja, ñanno towanojonacomo, sejecacomo wadädä maja, yowanomadöcomo wetä, chönöngatoje yeichö chänöngatojeda yeichö jenñemma. TÄNEMÖJE CHUSHIMAJÄTÖDÖ Artículo 53.

Ñädä yowanomadö acada toweicheme ecammannei jenñemma. Ejannäcancädä ecammajänei wodí jäcä yeichö, mädä nöng´ato ejematojo na doscientas unidades tributarias (200 U.T.) edä ejodhe maja quinientos unidades tributarias (500 U.T). Ñädä soto coneda töwadeuwö jödö nönge maja, wadeutojo ai soto netadöcomoje inñacajai nadea.

WETADAWACAJOTO ACA WÄTÄNNÄ Artículo 54.

Ñädä töwetadawacajomö donoto o chododhato jeiñema, anetada yeiyajäcä ecamadö coneda tödödö tadhajäwä, ñädä täjaiña wetadawacajoto taca, coneda tödöjödö ecamajäe, ñanno wetadawacajoto acancomo iwatäjai nato, edä wanontänä wadödö nadöje, ñadä conemjönö tödönei nejema, wodi, dhanwa maja, edä cwacä, (50 Unidades Tributarias), (150 Unidades Tributarias) ñanno jedesuje wädötojo tacancomo edhamo, chänönge yeichö neneato jedesuje tajai o täjaicha yeichö. YOIJEDA SOTO ADÄDÖCOMO Artículo 55.

Ñädä mädäje tödönei, iwa´tänei maja, chonecanei maja, yomontocomo, yejacatocomo jata´wonno, wodinñamo, wodinñamo nejedöcä, ajichotojacomo jeiñema, encutancädäiñe, töjäduducomoque maja, töjödataichomo ichanacatojoje, aneja nichana´cato jenñema, ñädä mädä tödönei, wodi o dhanwa

jenñema, jededuje täjaiña amojadäto dewä ijatodea. WODINñAMO AJICHOTOJACOMO MUDESHICHÄ ADÄDÖCOMO, CONEMJÖNÖ TÖDÖE Artículo 56.

Ñädä edä tödönei, iwatanei, chonecanei maja adotocomo jäcä, etonetännamo ñanno wodinñamo mudeshichä, ajichotojacomo, ewancädäiñe, ecatoncancädäiñe, encutancädäiñe maja, ememecancädäiñe, anejajatoque conemjönö tödöjodö jenñema. Yoijedaiñe iyequijajodöcomo wetä imasuduja´döcomo wetä majá, imjumadöcomo woijeda. Chäjö joconcomo nucato: chänudu, chäwanö, aneja maja, jedesuje ichädö tujunnena, (15) wedu, amojadäto dewä ijatodea wedu. TANONTÄ NATO ECAMADÖ WODI ETUNUCHAJÄ Artículo 57.

Ñanno wäjichötojo tacancomo wetadawacajodö ñädä wodi tömamincha yädö´ajäcä, mudecäcä, ajichotojato

maja ecanmadö tujunnena yawädä edä wanontänä nadöadoje. Ñanno acushana sotoi wäiñe, edä artículo 71, imenaja nädöadöje iyä conemjonö yeja´dätäjödö anoto de´ama ecamajaiña. Iyä anoto awä ätäcammada yeiyajäcä, acä anototo ai ecanmajaiña yawä, mädä tödönnammo waiñe. Ñadä edä wanontänä ännöjönö nejema yawä edä cwa’cö 50 Unidades Tributarias (50 U.T) a 100 Unidades tributarias (100 U.T). Ñanno mädä tödönamo wäiñe. CHÄNÖNGATOQUE ECAMADÖ Artículo 58.

Ejemadö tujunnena, edä wonontänä necammadöje artículo 71, edäje yadödö. Ñädä chänöngeda necammadö acä anototo´ai, aduwawä amojato ashii wojoimajödö jeiñenma, täne yeichama imaminachajö anecamada yeiyajäcä, ñadä yetadawacajodö wä chänöngeda ecammajäcä, chamjiacadö tujunnena yetadawacajodö jonno.

CHONECATOJO JÄCÄ ECAMADÖ Artículo 59.

Ñanno soto edajotoncomoje netadawacajatodö wowanomatojo taca, anenñaja jenñema wodi iyenquijancädä imjumadö u’ancädä jenñema, chadawajui onconecada töweiyaicädä, ñädä ädhajä mädä ännöjönö, ejemadö tujunnena chäwä (50 U.T.) a (100 U. T.) jenñema. Ñanno mädä tödönnamo necammato yawä chänönge o chänöngeda jenñema. TÖWATUJADÖ ANETAJÖNÖ Artículo 60.

Edäje necamma etä, ñädä jedesuje töweijödö yeichame conemjonö tödödöjedea yeiyajäcä, ñädä nönñato, jedesuje maja nötadea.

CAPÍTULO VII CÖWÄIÑE TÖDÖEMÖ SOTO JÄCAIÑE CONEMJONÖ TÖDÖJÖDÖ EJEMMADÖ Artículo 61.

Tamedä conemjonö tödöjödö ejemadö, edä wanontänä necamma, ñanno wodinñamo imaminchajo´como, inñacomojödö jenñema yenötoncomo yämajäcä, töwatäwödöcomo ai, iyä ejematojona, ñanno mädä tödönnamo wä, ejichötojodö tujunnena chauwa, chonecadö maja, tamedä injumadö chäwäno tujunnato ejodödö maja. TÖNCONEMADÖ ICHONECADÖ Artículo 62.

Ñadä edä jäcänchädä jedesuje nädö´jadö, edä wanontänä necamma wodi nödödö, ichonemadö mädä nöngato tödöneijödö, tonontä´na tönconnema´jödö chonecadöje. Mädä necammato yawä, mädä jäcämcomo yowanomacomo, äcamjiacajai

yeichö, ätäjemajai yeichöjeñeima, tamedä iyä tödöajä chonemajä. YOIJEDA WODÍ YEQUIJADÖ TAJE YEICHÖ Artículo 63.

Ñädä wodí yoijeda yäquijanei töweiyena yawä täje yeichö ecammajä edä nadö: 1. Mädäje tödödöque chadawajui chonemajä jojecä ejemadö tujunnena yawä, inchanacadö ejodhecä´jene, mädäje ashicha etadawacajo jaiña yawä. 2. Edä iyä ejematojo ecammajä (100 U.T.) a (500 U.T) ejodheda majá, töjödötaiche ejematojojeda yeiyajäcä, ñanno wanontänä edhamo necammato yawä yetadawacojotojo iyä jatawä netadawacaja anoto wadäi, toni anoto Unidad Tributaria ejemadö cäcwacä.

CAPÍTULO VIII WANOTÄNÄ EJODÖJODÖ ANÄDÄNCÄDÄ EJODÖJODÖ, YEICHOJO CHAMJIYACADÖ Artículo 64.

Edä wanontänä wojodöajä necamma jedesuje eijai yeichö eijaicha yeichö jenñemma, edäje yejadäajäcä nadö nane, soto emajäcä töwoije, tamedä iyä wanontänä Código Penal jedesuje wötotojo jäcä nödöadöje, etä necamma ñädä töwoije soto nemadö, töweiyena, wanontänä ñädä nöngato tödötojo artículo 65, jäcä necamma wanontänä jajedaichädö jäcä. CONEMJÖNÖ JOJATO Artículo 65.

Edä conejönöje yeichojona edä wanontänä aca, ñädä, conemjönöje tödöneijödö, edä cwacä ejemajaiña töconenadiyö woije, toni annaicho cwacä nejema yawä.

1. conedana womonnä ñädä wodí

chädänñajä dönña, töwotonomja töweichamenñe, wanontänä ai, yäje tödöajäcä conemjönö aca maja, ñädä soto yeducatojo nadea. 2. Etä necammajäa cöwäjimmätädöcomo wä conemjönö tödöajäcä cä’sacaiñe. 3. Jojecä conemjönö nödöa, waicha que emiyäjätödö, täjuque, deque, anejejato que jenñemma. 4. Conemjönö tödödö wodi wensudato´jäcä. 5. Wanna, ajimmä jadänñe conemjönö tödödö. 6. Ñädä acushänä sotoi conemjönö tödöajäcä wodí jäcä, ñädä nöngato jojecä ejematojona töconenadiyö woije. 7. Ñädä soto conemjönö medeconetä jäcä nödöadö jojecä nätämaminchajade. 8. Ñädä wannade conemjönö nödöadö jojecä yätämaminchajotojona , edä wanontänä necammadö. 9. Ñädä soto cädäije yeichö towanäcä yeichame yequijanei, mädä nöngato jojecä nätämaminchaja. 10. Yäje maja ñädä soto, wodí niyequijädö drogaje tödöancädä, anejaque yojancädä

maja, mädäjato, jojecä, imaminchatojo na wanontänä nädöadöje. Chäjäcä inmennajä: Edäje nädöa wanontänä, ñädä dhanwa töjinñamo, töjinñamojödö jenñemma, äjadädá töweiyancädä emajäcä, töwö dhanwa töconenadiyö woije ejematojona jedesuje töweichöque 28 wedu a 30 wedu jenñemma. WANONTÄNÄ CHOJODHACOMO Artículo 66.

Ñädä soto jedesuje jojecä conemjönö tödöajäcä chäwä täjeda cäjene nädöja wanotänä wä: 1. Ñädä soto jedesujato tamedä täjeda na, conemjönö innöjödö woije. 2. Ñanno acushänä jacomo wä, conemjönö tödöajäcä, nätänwajinñaja yawä töwanontädö jonno. 3. Ñädä jedesuje jatawä nadö, cajichana wanontädö woije eijaiña, iyä töconenadiyö ejemadöcä cwäcä. 4. Ñädä töwaichacato, conemjönö tödöajäcä, yäjeje töwaichaque eijaichana.

5. Acushänä sotoi, shotoi jönö maja,

conemjönö tödöajäcä, mädäje täjedä yädöjotojona. Ñanno acushänä sotoi conemjönö nödöatodö tötadawajuichomo aca, täjeda nädöjato wanontänä wä, etadawacajojaicha nato dea, chänönge ijajedai yeconecadö cwacä. Iyä jajada adojojä ajäna yetadawacajatocomo aca. WÄWÄTUJATOJO TÖDÖ´AJÄ Artículo 67.

Wodinñamo mamincha´namo, täjai nato wäwatujatojo a´ca, töwowanomadöcomo wetä conemjönö ännöda yechöcomo wetä, ijajedaichädö necammadö woije. Ñädä conemjönö tödöneijödö nätämaminchaja wanontänä necamadöje. TUJUMÄ WETADAWACAJONÄ Artículo 68.

Ñädä soto jedesu dieciocho meses (18 meses) onäde jedesuje yeichojo ecammajä yeiyajäcä, yetadawacajotojo töweiye yeichona jatawä, ñanno soto, jatawä nöcatodö woije, yawäne täjemadane

netada wacaja yawä, töwatucadö jonane, iyä chadawajui ecammajä nadöje, yätäsetotojo nönge tödöjaiña, ñanno órgano jurisdiccional, wodinñamo imaminchacomo towanojonacomo, jajeda inmenädöcomo nädöadöje mädäje jedesuje töweichö ejamajaiña: täneto, änejönö, tamedädäto´ai majá. Ñädä soto jedesu, tötadawajui ecammajä ännöda ñädä, mädäjato natadäjadea jedesu ewötötädö aca majá. TÖCONENADIYÖ EJEMATOJO Artículo 69.

Tribunal necamadö woije, ñanno soto conemjönö tödönnamöjödö jedesuje yawäne töweiye majá nade´a tribunal necamadö inña jedesuje töweichö yowanomatojo wäwätujana, chänönge yätäsetädö wetä edä wanontänä nädöadöje.

CAPÍTULO IX ECANMAJODÖ WAJÄMTÄDÖ AWADENATO WAJÄNTÄDÖ: ECANMADÖ CONEMJÖNÖ ECANMATOJO Artículo 70.

Edäje ecanmadöna iyä conemjönö todojodoi: 1. Wodí yaminchajä 2. Yäjinmätödö 3. Wäjichototojo edajä, aneja como majá towadno jonacomo conemjönö todo jo jäcä, edä jäcä nödöadöje. 4. Defensorías de los Derechos de la Mujer tämedä anejecomo majá, edä tömenäna iyä institutos iyä aca tamedädotomwatasetojo acá. 5. Edäcomo maja Los Consejos Comunales anejacomo watä. 6. Töweiye majá nädöa anejacomo wodinñamo jacäncomo towanojanacomo wetadawacadö. 7. Anejanmaja towanojonäcomo edä jäcä.

ECAMMAJÄ AJÄñAMO Artículo 71.

Awadene necamajätöichöje maja necamadea etä, ñanno towanojonacomo wä, mädä tödöjaima awadewöque tömennä maja, ñanno soto enwotäneichomo wä: 1. Wanontänä jedesuje wötänä. 2. Wanontänä chonecanei. 3. Fajeda tödötojo. 4. Mudeshichä, wodi nejedö, canno edachotocomo tätö töweiyena, ewontäneichomo conemjönö yejadäajocoto. 5. Policia como weichocomo. 6. Comando yedatontädö, awoncomo. 7. Ñanno wanontänä je’da natodö, äneja fata wä. 8. Äneja maja töweiye nadea, edä jäcäno wetadawacajodö. Mädä quetojo’tädö tödöjai nato wanontänä jäcä towanojonato, wetadawacajodö wodinñamo ñaminchacomo tödödöje. Tujunnato ecamatojo: ñanno fata awoncomo natodö, ecamajai nato ädhamo

wäiñe, yeichöcomo nadöje, tödöjai nato edä conemjönö chonecatojo ñanno ädhamo jata wadäi, nönöcatodö wäiñe, mädä nödöa´to yawä wanontänä cöwanontädöcomo töweiye nadöje, cöwätunnäichomo nönge. Yäjene ñädä wodi etunuchajä aneja wanontänä acä conedada töconenadiyö chonecajainña. ANONTAJÄ CHÄNÖNGE TÖDÖJAI NATO ñANNO CONEMJÖNÖ CHONECANNAMO Artículo 72.

Conemjönö chonecannamo e’tacomo tödöjai nato: 1. Conemjönö tödöjödö ajäichö, ecammadö tujunnena, tadeduque ó imennädöque maja. 2. Tamjänecä tödödö tujunnena, tamedä tödötojo wadäi, ajichötännamo wä enejödö tujunnena joje yeichö ñädö wodi ñamichajödö, täneto ai o änejönö ai maja. 3. Yätujadö tujunnena, wodi ñanminchajödö dhangwa wä. 4. Yotonno ecamadö tujunnena, anontädö ñädä conemjönö tödöneijödö, adejadö

mädäje töconenadiyö ecammaiye tamedädä owanäcä yeichö wetä. 5. Ñädä wodí edaichätojo tödödö tujunnena, inño anneja jeiñema edä wanontänä nädöadöje. 6. Conemjönö iññöjödö, imennädö tujunnena. 7. Jajeda imennädö tujunnena, chonenadiyö jäcä iyä chonenadiyö owanäcä yädödö wetä, mädä jajeda acä ichädö tujunnena, awadene conemjönö iñöjödö ecamajätödö, äneja fajeda inmennajä maja, canno mädä chonecannamo nödödö. 8. Utudu wanontänä wä. CHONENADIYÖ JÄCÄ IMENNAJÄ. Artículo 73.

Tamedä chonenadiyö jäcä tömennä nadö, ashicha tödödö tujunnena, jajeda chätöjano jäcä, iyä jajeda wadäi, tämecantä tödödö tujunnena tömecutä maja, yotonno töweiye nadea: 1. Fajeda imennajä chonenadiyö jäcä, iyä jajeda jäcä tujunnena, tamedä

2.

3.

4.

5. 6.

7.

ecammajätödö, yejadätäjödö yätä, shii weichö. Chätö imennädö tujunnena, soto fajedai tamedadä yeichö, aquene iwchadö näjanä, nädä wodi imaminchajä. Owanäcä yeichö tujunnena conemjönö tödönei jödö, anoto owanäcä eijaña conemjönö iñöjödö, yäjeje owanäcä yeichö tujunnena fajeda imennajä, edä owajo iyä ecammadö tujunnena wanontänä tödönnamo wäiñe. Tujunnena fajeda imennajä (constancia) iyä tamedä tödöjäajä chonemajä, ñädä ijinñamo nödödö. Fajeda imennajä ecammatojo ñädä soto conemjönö tödöneijödö wodi jäcä. Chöwadäi fajeda imennajä iñöjocomo wadäi, inño jäcä iyä jajeda imennajä, tamedä mädä jäcä ecammajätödö, näjumma ashichä tätö imennädö, ñanno maja nimennatodea tätöcomo edä wanontänä dönnamo. Fajeda imennajä (Constancia) adädö näjumma ñädä tömaminchamöjödö fajedai, ajichitänämo nimennädö maja.

8. Tujunnena yawä fajeda chänönge,

chänöngatoma iyä conemjönö tödöjödö jäcä, ecamadö ñädä wodi ñaminchajödö, ñädä maja ñaminchaneijödö fajedai. 9. Edä necamma yawä, ñädä wodi ewanacatojo tödödö, iyä conemjönö acanno; tujunnena yawä ashicha yeichö. ñANNO CONEMJÖNÖ TÖDÖJÖDÖ CHONECANNAMO, CHÄNÄNGE TANONTÄJOCOMO TÖDÖJA ñATO. Artículo 74.

Ñanno anontacomo wodinñamo, dhanwacomo wanontänä jäcä towanojonacomo, conemjönö chonecanamoje natodö, chonecadö tujunnena tämedä conemjönö yädöjödo nönge (expediente) cunaicha, tamedäjene, iyä jajeda imannajä aque yeichame, yäjene tamedä fajeda tödöa´jä yeiyajäcä, ñädä yäje coneda tödönei, jedesuje ñädä täjaiña iyä inñöjödö woije, tujunne dana yawä wätäncutänä, edäjenena que äwädödö. Yedhajä mädäje nädöa que jenñemma.

ACÄDETO IMENNAJÄ YEICHOJO EDANTADÖ Artículo 75.

Wanontänä ai conemjönö edantotojo, soto jäcä nejadäadö, töngwäno mädä jäcä towanojonacomo nedantato, tamedä iyä chonenadiyöje nadö, chäjäcä imennajä nädöadöje, chänönge edantädö wetä ñädä conemjönö tödöneijödö. Tamedä chäjäcä inmenajä nadöje. TÖDÖNNAMO Artículo 76.

Edä conemjönö jäcä töwetadawacajamo töweiye nato, tönwano chätöcomona wanontänä edhamo, ñanno nato towanojone conemjönö chonecadöje, acushänä sotoi wädaichänä tödönnamo, (policiaje) chätöcomo nadö, chäjadä netadawacajato, tönwano necanmato numadama, soto conenadiyö canno waiñe: (Tribunal de Violencia contra la Mujer en funciones de control, audiencia y medidas) wanontänä edhamo wodiññamo wätäsetätocomo acancomo wä.

EDANTÄDÖ Artículo 77.

Wanotonä jäcä towanojonacomo edantäjaiña, tödöjai maja nadea, iyä conemjönö inñöjödö woije, ñädä jedesuje nadö CONEMJÖNÖ TÖDÖNEIJÖDÖ WÄTASETOTOJO Artículo 78.

Conemjönö inñöjödö edantädawä, ñädä jedesu wätäsetotojo töweiyena inmenäjä wanotänä jäcä, (Constitución de la República de Venezuela, Código Orgánico Procesal Penal), edä iyä wanontänä eduwato chojodhacomo immennajä nädöadöje, edä wanontänä jedesuje wötätojo jäcä maja. TÖWEIYENA EDANTOTOJO CHU’NÄDÖ Artículo 79.

Towanontänä acancomo wetadawacajodö conemjönö edantätojo (El Ministerio Público) nu´ato acäichea nunäma. Yadaquene, acäichea nunäto ai ännöda yeiyajäcä, edä wanontänä (Ministerio Público) ecajai nadea anoto, edantotojo,

canno wäiñe wanontänä edhamo wodiññamo wätäsetätocomo acancomo (Tribunal de Violencia contra la Mujer), canno tötadawajuichomo tödöjai nato, numadama, amojadä anoto aca adödadä, iyä ñecammajocomo, yäjeda yeiyajäcä fajeda imennajä täjedana yawä. Wanontänä el (Tribunal) necammadea, dhaimaja ädöjai yeichö, aduwawä anototo ai, anecammada yeiya jäcä, dha’daquene fajeda äntuda yeiyacomjäcä fajeda nadäjato wanontänä chojodhacomo wadädä. Tujunnato ecamatojo: ñanno wanontänä ju’jä conemjönö jäcäncomo el (Tribunal de Control, Audiencia y Medida), ñanno conemjönöcomo ijajedaichomo tömennäna jedesuje yeichomo jäcä, mäñä wanontänä edhajä (Ministerio Público) jaiñone necamma, iyä jedesuje, ichotojo, täda yeichö jenñema, toni nunäto´ai, yawäne ätäcajai nadea, toni sototo de’wä amojato anoto (30 dias) ñädä wanontänä edhajä nimennädö. Ñädä jedesuje tödöjonei, (Fiscal) neca’a jujatänno anoto (15 dias) töwojodötocomo, chänönge tömennädöque töwö tömmenädö ujaiña, ijatodea anoto (5 dias) ädödadea

yeichö, mädä imennajä nätua cajichana jedesu jacäncomo wetadawacajodö wä (Juez), töwö jaiñone nedennanöa aduwawä anototo´ai, mädä jajeda imenajä, chunadö yejadä´ajäcä, täjedana yawä mädä wanontänä nimennädö (el Tribunal) töwö necamma’de ñädä jedesu wejacatojo, yawäne inña töntancädädeane töwädaichancädä yeichö tujumnena, edä wanontänä nädöadöje. CHÄNÖNGE YEICHÖ EDANTÄDÖ Artículo 80.

Ñädä conemjönö tödönei jödö, täweiye eijaña enenejödö chonenadiyö chänönge yeichö, mädäje ñanno wanontänä edhamo nedantato chonenadiyö, yäjeda jenñema, töweiye maja nadea conemjönö tödönamojödö äjeteca ejodöjotocomo, ñädö soto taijujäemöjödö woije. CONEMJÖNÖ ESETÄTOJO, WADEUTOJO, EDACHOTOJO MAJA Artículo 81.

Ñanno wanontänä acancomo, conemjönö chonecannamoje natodö

(Juzgado), iyä wodiñamo jäcanñe töwejadäe wenenedö, töngwanno necammato, iyä conenjönö inñöjödö econecajai yechö, econecajaicha yechö jeiñema, edö chojodhacomo wanontänä necammadöje, edö wanontänä jedesuje weiñä jäcäno. (Constitución de la República Bolivariana de Venezuela, Código Orgánico Procesal Penal). Atadeucwe’da weiññä jäcä imennajä aduwawädeto ATADEUCWEDA Artículo 82.

Ñanno wodinñamo tömaminchamo, ewontännamo atadeucweda yeichöcomo, ñanno jedesuje tödöjonnamo jadäiñe, edö wanontänä wädödö nadöje, ñädä wodi yäjimmätädö tödöjai natodea, chänöngatoje yeichö iyä imaminchäjödö. CHÄNÖNGE YEICHÖ Artículo 83.

Edä conemjönö wojodöaJä, tömennä ätujanña wanontänä tödönnamo wäiñe (tribunal), canno wodiñanmo imaminchajä jäconcomo.

TÖDÖTOJO TÖWEIYENA Artículo 84.

Ñädä conemjönö tödönei Jödö, jajedai jäcä imennajä töweiye eijaiña edä nadöje: 1. Ñädä imaminchajä niwa’tadö chätöje, yedetöcadöje, iweduije, tödhe yeichöje tödheda jenñema, yowanomajödö, chäsadö, yäjimmätädö tödöjai nadea, äneja jeinñema. 2. Ñädä tömaminchamöjödö maja, töjajedai ujai nadea chätöje, yedetöcadöje, iweduije maja. 3. Conemjönö tödöjödö ecammadawä, töweiye eijaña yejadätäjödö ecammajätädö anoto, yätä shii yeichö, yätä conemjönö wejadätäjödöje yeichö. 4. Chänönge ecammadö, iyä conemjönö wejadätäjödö. WODI IMAMICHAJÄ WEICHACONO WETADAWACAJOTOJO Artículo 85.

Wodi imamichajä weichacono e’cajaiña wanontänä ju’jä wä, (Fiscal) ñädö wodi fajedai imennätojo, chonecatojo maja.

IMAMINCHAJÄ JÄCÄ ECAMMAJÄTÖDÖ Artículo 86.

Ñädä wodi imaminchajä, töjajedai ewacajaiña wanontänä aca, chänönge yeichö, chänönge’da yeichö jeiñema conemjönö yejadätädö chäjäcä, edä wanontänä conemjönö tödöjödö jäcä nädöadöje, (Código Orgánico Procesal Penal). ACÄICHEATO IMENNÄJÖDÖ, WODI EDAICHOTOJO Artículo 87.

Edä wanontänä na’deuwa, ñanno wodinñamo, ñaminchacomo edachotocomo jäcä, aijujätöjocomo, chötajätödöcomo ai, yequijadö ai, inñödö ai maja, tamedä conemjönö tödöque maja. Edäje wanontänä nädöa, canno wanontänä edhamo numadama wodi jajeda ewacajai nato, mädäje wanontänä nädöa, ñädä wodi imamichajä nadäjato ñanno wodinñamo jäcä towanojo’nacomo döiñaiññe, edäje necamma: 1. Ñädä wodi ñaminchajä adojodö tujunnena wodinñamo jäcäcomo

2.

3.

4.

5.

6.

wetadawacajodö wadädä owanomadöcomo wetä, edaichädöcomo maja. Numa’da esecadö tujunnena ñädä wodi imaminchajä immai chacanno, iyä immai edantajä aca mädäje wanontänä nädöa (artículo 32) jäcä, numa’dama iña yeichona conemjönö yejadätädö wa’cä. Ñädä soto conemjönö tödöneijödö wodi jäcä, ejacajaiña tä’sacanno tömaije yeichame, töwö adäjachana tödöjäajä, töwejacaseda yeiyajäcä tä’sacanno, wanontänä ju’jä janñone necamma’de (Tribunal) iyä chäjäcä yejadotojo, yotonno necamma’de yawä ñanno ajäiñamo waiñe. Ñädä wodí ñaminchajödö wennacadö tujunnena tä’saca maja, ñaminchaneijödö yätäda yeichö tujunnena, edä wanontänä nädöadöje. Ñädä wodi maminchaneijödö, tömmaminchajödö dönña täjachana, chadawajui aca, yowanomatojo aca maja. Mä’dä wodi ñamichaneijödö, yäjinmätödö maja inchäcä ämanäjaicha nato conemjönöje etancädä.

7. Conemjönö tödöneijödö ajäichojo, ñanno

wanontänä edhamo wäiñe.

8. Chänönge tödödö, ñädä wodi

imaminchajödö edachänei töweye eijaiña immai dö’tä (Policia). 9. Yaichadöque engwajiñadö tujunnena, ñädä conemjönö tödöneijödö, iyä nadojato ñanno waicha jäcä towanojo nacomo döiññañe, chadawajui aca adojodö tujunne nadea iyä fajeda. 10. Ñädä conemjönö tödöneijödö, waicha jajedaichädö chäwä tu’emjedana. 11. Ñädä conemjönö tödöneijödö, tömaminchajödö ewanshiñö u’jaiña, mädäje edä wanontänä nädöa, tönnacomo jödataichomo mane, utudujedea yeichojona mädäje nädöa mudeshicha jäcä wanontänä. 12. Wanontänä ju’jä wä ecatädö tujunnena, (Juez o jueza) ñädä conemjönö tä’da yeichojo, ñädä tönmaminchajödö e’saca. 13. Tämedä wanontänä inmennajä ñanno wodinñamo imaminchamo jäcäiñe täjena, yäjimmätädö maja.

TÖWEIYE YEICHÖ EDAICHÄTOJO EWONTOJO MAJA. Artículo 88.

Edä wanontänä necamma töweiye yeichö, edaichätojo, ewontotojo maja, iyä wadadädä ecamjiyacajaiña, chäjäcä imennajä chänönge yädödö wacä, imaminchajä, chäjäcä imennajä nädöadöje chänögato ejodödö wacä ñanno chonecannamo wäiñe (orgáno juridiccional) töweiye yeichö tujunnena fajeda imenajä chänöngatoje iyä wodi tädaichämöje yeichö jäcä. EDÄ JÄCÄNO WANONTÄNÄ TÄWEIYENA EDACHOTOJO WOWONTOTOJO MAJA Artículo 89.

Edä wanontänä täjena, äneja wanontänä ejodhe’cä ñädä wanontänä ju’jä wä (juez o jueza), ñädä nadeuwa jedesuje tödöjonei, wodi maja nadeuwa ñädä wanontänä ju’jä wä töwädachojotojo ne’caa imennajä, wanontänä jedesu jäcäncomo wadewödö wä, e’cajai nato jedesu edachotojo (Código Orgánico procesal penal).

TAMJÄ´NATO AI CHONECADÖ Artículo 90.

Ñanno wodinñamo imaminchacomo jäcäno wetadawacajodö, (Tribunal de Violencia Contra la Mujer, función de control, audiencia y control), numa’da fajeda adojojai nato, wodinñamo jäcäncomo wetadawacajodö wadädä, iyä canno fajeda nimenato yawä jedesuje adotojojoje cone’nadi edantäjödö weijäcä mädä wanontänä wä (Tribunal) tödöjaiña yawä numa’dama, toni anoto shii wojoimajödö (24 horas). OOTOI WANONTÄNÄ EDHAMO WETADAWACAJOTOCOMO, EDAICHÄDÖ, WOWONTOTOJO Artículo 91.

Wanontänä edhamo wodinñamo imamichacomo jäcäno wetadawacajodö, (Tribunal) tödöjaiña, edä como nadöje: 1. Wodinñamo imaminchacomo jäcä wetadawacajodö, (El Tribunal) ecajai ñato, chamjiyacadö, chonecatojo, chänönge yeichö, iyä conemjönö

todöneijödö wejacatojo, ñanno acushänä sotoi fajeda ajäiñamo jödö. 2. Ñanno wodinñamo imamichacomo jäcäncomo tötöta eijai nato fajeda imennajä. 3. Aneja wanontänä tödöjodö wädachotojo jäcä edä nadöje (artículos 87 a 92) wanontänä nädöadöje, chonenadiyö jäcä imennajä. Chotoiñä imennajä: Ñädä wodi imaminchajödö jejeda e´catädö tujunnedana, tääne imaminchajödö yeijäcä wätäcammajoto a´ca, adädöquema nedantato, joje aijujätöjödö immaminchajödö maja. EDACHOTOJO Artículo 92.

Wanontänä ju’jä e´cajaiña (Ministerio Público Tribunal), ñanno wodinñamo jäcäncomo wetadawacajodö wäññe maja, edä iyä jedesuje tödötojo ematädö: 1. Ñädä soto conemjönö tödöneijödö jedesuje nödöato adhato a´cä, aacä anotoma (48 horas) wanontänä necammadö woije (Tribunal).

2. Conemjönö tödöneijö ejacajaichana,

3.

4.

5. 6.

7.

8.

edä fata wonno, edä wanontänä necammadöje (Tribunal). Ñädä conemjönö tödöneijödö, ejemajojaichana töjönñamo acä tönnödöcomo. Ñädä soto conemjönö tödönejödö töjönñamo ajecajäjaichana anenñaja jataca yäseca jäcä. Yätäwöjocomo döiña nenetato. Ñädä soto conemjönö tödöneijödö tanontänä töjinñamo ewanshiñö utuduje, anädä töjödataiche yeichöcomo enedöjo. Ñädä soto conemjönö tödönejödö tänontäna ñanno wodinñamo edhajotoncomo, towanojonacomo döiññañe, yowanomadö wetä. Töweiye maja nadea, äneja wanontänä ñädä wodí imaminchajä enwontotojo chäjö, ichötajätödö, inñöjätödö maja.

Ijatodeato Imenajä Conemjönö Tödödöje Yeichö ajäichö.

INñÖJÖDÖ WOIJE Artículo 93.

Edä wanontänä necama, ñädä conemjönö tödödöje ajäichö yawädä, conemjönö tödöjeje atajäijai yeichö maja, töweiye nato ñanno mädä joconcomo wetadawacajodöcomo (policía), wadia, soto mädä maja conemjönö tödöneijödö ajäijai nadea, cajichana deamma jönö. Ñanno wodinñamo jäcä towanojonacomo wetadawacajodö como waanontädö woije, edäcomo ai maja, conemjönö tödöjödö ätäcamajai nadea, wadeutojo ai, tänemamö ai, imennajä que maja, (comunicación, teléfono, correo electrónico). Chänöngatoque conemjönö tödöjödö ecammadö wëtä yawä, conemjönö inñöjödö dötä tujunnena, waichaque yeichö, dee que yeichö, amo que yeichö, aneja que mädä jeinñema, mädäque conemjönö tödöjödö yeiyajäcä ñädä soto wä, chänönge natadäja yawa conemjönö inñöjödö woije. Mädäje tanontä nato ñanno wanontänä edhamo, aneja soto maja ajäijai nadea ñädä soto, conemjönö tödöneijödö, ecammadö wetä yawä ñanno ajäiñamo

wäiñe (policía), wadia wä jenñema, canno janñone wanontänä edhamo wä nuato yawä, (ministerio publico) nuuma canno acushänä sotoi (policía) enwawänñe eijaicha na ñädä conemjönö tödöneijödö yawä deamma utudu tujunnena toni anototo ai ajäijödö jonno yechö. TONI AMOJATO IMENNÄJÖDÖ, TÖDÖDÖ NENEQUEMMA

ADÄTOJO Artículo 94.

Ñanno soto conemjönö tödönnamojödö edä wanontänäque jedesuje nötato, yawä´ne ñädä soto conemjönö tödödöje natajäijadö, edä wanontänä nenequema nödöato (parágrafo único del artículo 79). CHÄNÖNGE TÖDÖDÖ WANONTÄNÄ Artículo 95.

Awadene conemjönö tödöjödö edantädö, edä wanontänä aca nädöadöje, najänta yawä jajeda imennädö wadeunnä ai maja, ejodöjödöcomoque, ñanno towanojonacoma jetacaiñe. Tamedädä cönemjönö jena,

yawäne chänönge yeichö edantädawä edä wanontänä ai (el artículo 39, 40, 41, 48, 49, 53) näjumma iyä jajeda inmenajä, soto newacadö acushänä sotoi newacadö maja, chänöge yeichö edantadö wetä. CHÄNÖNGATO EDANTÄDÖ (MINISTERIO PÚBLICO) Artículo 96.

Edä wanontänä (El Ministerio Público) dhowanäcä yeiyäjäcä, iyä conemjönö tödödö edä wanontänä aca nä’döadöje numadamma, edantäjaiña, iyä conemjönö todöjödöje yeichö, mädaje ñädä soto nöta jedesuje conemjönö tönnöjödö woije, numadamma nödöato, ñädä imaminchajä edaichotojo tujunne yeiyajäcä.

ANEJAWÄ CHÄNÖGEñATOJE EDANTÄDÖ Artículo 97.

Iyä fajeda imennajä dhowanäcä e´ijaiña ñädä wodinñamo jäcäcomo wetadawacajodö, (Ministerio Público) owanojonö töwödea nödöa yawä edaichotocomo tujuenna yeiyajäcä, iyä imennajä nädöadöje (Ministerio Público).

Töwö jaiñone necamma yawä yajäntotojo chänönge yeichö edantotojo conemjönöje yeichö, yawäne tujunnena äjichötänamo nedantato, timamincha yeichö chötajadödö maja. WANONTÄNÄ WADÄDA ADOJODÖ (MINISTERIO PÚBLICO) Artículo 98.

Fajedä imennä jäje, ñädä conemjödö jäcä, tamedä chonenadiyö edantäjeje maja, ñanno wodinñamo jäcäcomo wetadawacajodö tömennädöcomo nadäjatodea, jujatonnä anototo ai (15 dias), (Ministerio Público), canno jaiñone chonenadiyö jäcä nowanomatode. CONEMJÖNÖ CHONECATOJO TÄWEIYENA WANONTÄNÄ CHOJODHACOMO ACA (CONSTITUCIÓN). Artículo 99.

Ñanno conemjönö tödönnamo jödö ecajai nato chänönge jajeda imenajä yeichö, töjäcäiñe mädä neca´ato wanontänä wä (tribunal) iyä ijajedai enmencadö yätä yeichöcomo tujunnena

wanontänä ju’jä (Ministerio Público), ñanno wodinñamo jäcäcomo towanojona como tönmenñädöcomo nadäjato jedesuje adojonei (Fiscal Ministerio Público), chänönge’da conemjönö tödöneijödö tödöajäca, töweiye maja nadea wätasetotojo adaito jaiñone wanontänä adaijoto (Constitución de la República Bolivariana de Venezuela). Mädäje yeiyajäcä enmencado maja nadea iyä imennajä, chänöngatoje yeichö edantädö wetä, mädä jajeda nonnonja yawä jedesu ju’jä wetadawacajotojo aca (fiscal) chanönnato edantädö wacä. ENMENCADÖ YEJADÄTÄDÖ YEICHOJO Artículo 100.

Eetä necamajäa mädä wanontänä edhajä conemjönö edenanöjotojo jäcä, tamedä iyä chäjäcä inmennajä jeda yeiyejäcä, aduwawä anototo ai nedennanöadea yawä.

WANONTÄNÄ ADOJODÖ Artículo 101.

Iyä jenamma nadöje ijajedai adojojätödö eijaiña yejaca jäcä deamma, iyä awadeto wanontänä nädöadöje (artículo 100), (Tribunal de Control, Audiencia y Medidas ñädä yawä Ministerio Público), wodinñamo jäcä towanojonacomo dönña maja, chonenadiyö edantadö wacä. WANONTÄNÄ YÄCADÖ Artículo 102.

Yawä chonenadiyö edantädö yäcajäcä, wanontänä jedesu jäcono, nimenna’de jajeda yäcajödö jäcä (Ministerio Público) ANEJA FAJEDA EWACADÖ Artículo 103.

Fajeda tödötojo töwejadäe danotoichädö yeiyajäcä wanontänä ju’jä jedesu jäcäno (Fiscal del Ministerio Público), ämmennäda fajeda yeiyajäcä maja mädä adhajä wä (Juez de Medida, Audiencia y Control) mädä necatädö necammato yawä wanontänä chojodhacomo wä (Juez Superior) mädä jaiñone acä anoto nu´a, aneja (fiscal)

edantotojo ñädä eduwato (fiscal) etajä nedennanöa iyä fajeda conemjönö jäcä inmenajä. EDENAMJÖDÖ OWAJO WADEUNÄ Artículo 104.

Conemjönö jajedai ewacajäcä wanontänä wodiñamo jäcäncomo aca (Tribunal de Violencia contra la Mujer), ñädä anoto nödöade, iyä conenadi jäcädea wadentojo anädäncädä etadöcomo wetä, mädä ädöjaiña, amojadä anoto (10 días hábiles) yechö, iyä yejadätadö owajo, ñädä conemjönö tödöneijödö jajeda chänönge yeichö tujunnena, iyäne tadämöje yeiyajä wätäcammajotojo aca. ACÄ AMOJATO IMENNAJÄ, WÄTÄCAMAJONÄ ÄJETACA WÄTÄCAMAJONÄ ÄJETACA Artículo 105.

Jajeda imennajä wanontänä dönña yadöajäcä, töwö (Tribunal) necamma’de wätäcamajotojo tödötojo anoto tujunnena (juicio) soto nenedödöcomoje mädä

acamädö tujunnena amojadä anoto o toni soto anoto jeiñema. ÄDHAMO JETACA WEINñÄ Artículo 106.

Edä jacä wadeunawä ñanno towanojona’como wanonntänä jäcä yeichöcomo tujunnena, chänönge yädödö wa’cä o yeconecadö wa’cä. Edä yadödö tujunnena soto nenedöcomoje, toni anotomma yecononecadö tujunena iyä conemjönö o yeichö woije jeiñemma ijatodea anoto ma tötötojojatojödö anoto ecaajäcä: 1. Chonenadi yö weichö woije. 2. Ecammanei je’da yeiya jäcä. 3. Ijotännamo necatädä woiJe. 4. Wätunnä joje yeichawä. 5. Äneja jeiñema wanontänä necamma dö woije (tribunal). CHÄNÖNGE YÄDÖAJÄ Artículo 107.

Chänönge yädöajäcä fajeda nämenna’de, iyä chonecajä jäcä, tätöcomo nimennato’de ñanno iyä acancomo jädä.

Edä tödöjeje wanontänä ju’jä (juez o jueza) chänänge tödöajä nummichäde iyä anotodea, iyä chänänge tödöajä nätäcamade, iyä nätäcamade soto netadöcomoje, imenajä tösoma eijaiña. Yäjeda yeiyajäcä täcamadea e’jaiña chänönge yädödö wa’cä, iyä yätäcamadä tujunnena ijatodea anototo ai (5 dias). DHAÍ MAJA ECATÄDÖ Artículo 108.

Dhaí maja ätäcajaiña fajeda, ñanno ijotänmo necamadö woije, iyä yädödö tujunnena aduwawä anoto ai (3 dias). YEÍCHOJO AI TÖDÖDÖ Artículo 109.

Edäje yeichö tujunnena:

1. Chänängeda tödöajädöcä wanontänä

edhamo wäiññe, ñanno ijuntacancomo ne’caato fajeda. 2. Chänängeda yeiyajäcä, iyä jajeda imennajä chäjäcä nadeuwadö. 3. Wanontäñä edhamo chänönge esetä jai nato, iyä conemmjönö chonecadö.

4. Conemmjönö jeda esetädö tujunnena, iyä

chonecadö jona tödöene. ECUJÄTÖDÖ Artículo 110.

Aduwawä anototo ai necujäade wanontänä ju’jä, iyä dhai maja ädöjai yeichö fajeda eca’ajä. CONEMMJÖNÖ CHONECATOJO ECATÄDÖ DHAI MAJA Artículo 111.

Chänönge tödöajä wätutojo aduwawä anototo ai mädä wanontänä nödöade, (corte de apelación). Econeca’da yeiyajäcä aduwauä anototo ai, ijatodea anoto ijadäjachana. CHÄNEICHO ETATOJO Artículo 112.

Anädä tödödöcomo tujunne na wanontänä ju`jä wäiñe (juez o jueza) necamajato’de iyä chonedadi yöcomo jäca, ecamajodöcomo, yäcacomjäcä edenamjödö tujunnena, econecada yeiyacomjäcä yeconecatojo ätujaiña ijatodea anotoma.

IMENAJÄ WÄDÖTOJO Artículo 113.

Etä atadeucwe nädöato ñanno yätäwöjocomo, edä wanontänä acancomo necamadöje (Codigo Organico Procesal Penal). IMENNÄDÖ ADUWAWÄ AMOJATO WANONTÄNÄ EDHAMO WANONTÄNÄ EDHAMO (FISCALES DEL MINISTERIO PÚBLICO) Artículo 114.

Wanontänä edhamo, tanontä nato, ñanno wodiñamo tömaminchamo jäcäiññe, etä necamajäadöje: 1. Chonecadö iyä chonema jä, o chonenadiyöcomo. 2. Chonönge yädödö tujunnena edä wanontänä nädöadöje. 3. Chonenadiyö edantädö, yeichojo ai, etä wanotänä nädöadöje. 4. Chänönge yädödöjonane tödödö tujunnena, ecamajäancädä iyä töconecamö.

5. Chänönge acushänä sotoi

tadawajuichomo (policía) wätädö enemadö. 6. Ecajai mato aneja wanontänä wä chonönge yeconecadö wetä iyä conemjönö. 7. Ecammajai nato tamedä fajeda imennajä chänänge yeconecadö enedö wetä, yätänno edenamjödö tujunnena. 8. E’cajai nato fajeda imenajä ai, ädhamo wäiñe, ñädä conemjönö iwachadöque enwijinñatojo. Chänöngatoje chonenadiyö edantajäcä iwachadöque nenwajiñatode. 9. Chänönge yämennädö tujunnena, yejadätäjödö nönge edennamjödö wetä, edä wanontänä necamadöje (código organico procesal penal). 10. Änejajato wanontänä yeiyajäcä, iyä jono maja eijaicho chonecatojo wanontono ai, (ordenamiento jurídico). WANONTÄNÄ TADAWAJUI TÖDÖTOJO Artículo 115.

Töweiyena wanontänä ju’jä como, wodinñamo imaminchacomo

tödötocomo jäcäncomo, iyä tödönnamo netatadawacajato, (Tribunal), töngwanno chätöcomona. (Jueces juezas) que chatöcomo nato, yotonno nato canno ejodhacomo jaiñone, edäje yetadawacajotocono etö, (sala de casacion penal del Tribunal Supremo de Justicia), mädäna yawä cadacaiña, töngwanno najäiyato fajeda imennajä, fata adaijoto wadäi tadawaju tödöajä, eda wanontanä wodinñamo jäcancomo nädöadöje, anejacomo wanontanä nädöadöje maja. WETADAWACAJOTOJO WODINñAMO IMAMINCHACOMO TÖDÖTOJO AJÄNTÄDÖ. Artículo 116.

Wodinñamo imaminchacomo jäcäncomo cönajantäi yadanawi adeu’que nätäta (Tribunal) mädä ju’jäna yawä cadacaiña. Yawäne töweiye maja nadea, dajädöcomo, fatacomo adaijocomo wadäi, töngwano ñajäntäjätödöcomo na, mädä nätäta dhadeuqueiñe (tribunal supremo de justicia, la dirección de la magistratura) que chätö.

WANONTÄNÄ WONDINñAMO EWONTÄNEICHOMO Artículo 117.

Wanontänä wondinñamo imaminchannamo jäcäncomo, tödönnamo, nejumato (Circuito judicial) que ne’tato, mädä aca netadawacajato yawä wanontänä ju’jä (jueces o juezas) que chätöcomo, ñanno mane edäje yetadawacajotocomo eetö na, (dirección ejecutiva de la magistratura) mädä aca netadawacajato (magistrado) que chätöcomo, töngwanno netadawacajato cadacaiña chadawajuchomona, najäntato (circuito judicial) (jueces o jueza) como maja, jata nijummadö woije, edä wetadawacajotojo nätäseta wodinñamo imaminchacomo wanontädö nädöadöje, (circuito judicial) wodinñamo jäcäncomo wetadawacatojo, nätäseta edäje: primera instancia por (jueces o juezas de control, audiencia y medida, juicio, medida, ejecución segunda instancia conforme nödöa las corte de apelaciones), etä nato aduwawä (3 jueces).

WANONTÄNÄ JÄCÄNCOMO TADAWAJUICHOMO. Artículo 118.

Wanontänä tödöjonnamo, towanäcaiñe nödöato ñädä wodi imaminchajä, taijujae yeichö, änejaja imaminchajödö jeiñema, jedesuje adädö wetä, e`dä wanontänä wodinñamo jäcäncomo nädöadöje (Artículo 42), tamedädä nemmencato yeichö, inñödö, ichonemajä jeiññema. JEDESUJE WEIñÄ TÖDÖTOJO YÄCADÖ. Artículo 119.

Wanontänä jedesuje tödötojo wä’cadö, casacion que chätö nadö, edä ju’jä najäiya fajeda (jueces) imennajä ñädä jedesu jäcä, nemencato chänönge tödöajä yeichö o chänongeda jeiñema. ACÄICHEA AMOJATO IMENNÄJÖDÖ WANONTÄNÄ IWANTÄNNAMO WANONTÄNÄ IWANTÄNNAMO Artículo 120.

Wodinñamo Jäcäncomo iwantännamo töweyenato soto yowanomacomo, canno (jueces), jödata maja, tadawaju tödöjödo

ejematocomo canno wodi, imaminchacomo jäcäcomo. 1. Wanontänä ju’jä aca (Tribunal) töweiyena ä’sä, wodinñamo imaminchacomo jäcäcomo tadawaju tödötojo. 2. Töweiye maja nadea ä’sä, wodinñamo wowomotocomo ecamajotocomo maja. TÖDÖEMÖ ñANNO YOWANOMACOMO WADÄI. Artículo 121.

Töweiye nato soto, wanontänä ju’jä aca (tribunal), towanojonacomo, wodi imaminchajä jäcäncomo töwetadawacajamo tö’tajännä jäcäno, weiñäjäcano, sadonnä weiñä jäcäno, soto emanei jäcäno, anejaja weiñä jäcäno maja, yadanawi adeuque nätätato (equipo interdisciplinario) töngwanno netadawacajato’de soto ninjumadöcomo woije, tadeuque töwadeuwato maja, tadawaju tödöjai nadea, ashicha adeu yätadö wetä, etajänei wä.

TANONTÄ NATÖ TÖNGWANNO Artículo 122.

Edäje anontacomo nato ñanno wodinñamo imaminchacomo jäcäncomo netadawacajatodö: 1. Fajeda imennäjai nato töngwanno, wejumanä tödöjai natodea, ashisha weiñä jäcä ecamajatodö wetä, wätäsetotojo jacä maja, edä wanontänä nädöadöje. 2. Anedawä canno, wanontänä tödöjonnamo, anöda tötadawajuichomo nato, mödäje yeijäcä jenne, ñanno (equipo interdisciplinario) nätätatodö, tösejedöcomoque tönmenädöcomo a’däjai nato, chäwadädäine, weiñäje ene täjai nato ecademeque. 3. Owanomajai natodea ñanno soto, jedesuje natodö. 4. Iwätujajai natodea ñanno wanontänä ju’jä (jueces o juezas) chanönge tötadawajuichomo tödödö wetä, ñanno mudeshichä jäcäiñe, owanomajai nato, dhanñochädöcomo woije. 5. Iwatäjai nato wanontänä ju’jä, (jueces o juezas), chänönge tödödö wetä tadawaju, ñanno wodinñamo imaminchacomo jäcä.

6. Äneja wanontänä jajedachädö nädöadöje

maja.

TADAWAJU TÖDÖTOJO TÄMECANTÄMÖ Artículo 123:

A’queda eijaiña, wetadawacajotojo wodinñamo imaminchacomo jacäncomo wetadawacajatocomo aca (tribunal) chäwacä maja eijai nadea soto töwetadawacajamo, edä maja eijai nadea: 1. Wodinñamo ajijujäacomo ewötö ä`sa töwdäje eijaiña, ñädä wodi naijujätöichö jadä’da. 2. Töweiye eijai nadea ä`sa, ñanno soto tadawaju tödönnamo wetadawacajotocomo (equipo interdisciplinario) que chätöcomo nadö. Wanontänä jäcäno tätö: edä nätäseta cadacaiña (ministerio), tamedä mädä conemjönö jäcäno tadawaju tödönei. Töwö soto nejodödö towanjonato conenadi jäcäno, soto yämajä emencanei maja, wodinñamo imaminchacomo jäcäncomo maja, yawädä fajeda imennänei jeiñema.

WANONTÄNÄ ADHATOMA AWADETO Tödöedadea yeiyajäcä iyä wanontänä tribunal wodinñamo imaminchacomo jäcäno wetadawacajodö Tribunal Supremo de Justicia DEA ecanmañeijena ñanno Tribunal Penal en función de Control waiñe, canno dea mädä tödötojona wodinñamo ñaminchacomo wätäsetotocomo, edä necanmadö woije Dirección General de la Magistratura. Tribunal Supremo de Justicia DEA necanmade iyä wodinñamo ñaminchacomo jäcäno wetadawacajotocomo ajäntädö. Edä wanontänä yädödö tujunnena numadanma toni wedú owajodä. Tribunal Supremo de Justicia dea nowanomatode ñanno jueces o juezas, ñanno mädä tönoñato jäcäncomo wetadawacajodö. Töweiyemajá natodea cannp wodinñamo wätäsetotocomo jäcäcomo towanotonacomo, töwanno netawacajato Defensoría del Pueblo, Defensoría Nacional de los Derechos de la Mujer, Universidades, organizaciones

gubernamentales, organismos internacionales, anejanmaja, yowanomajá anädä weinä jäcä. ACÄDETO Tajäntädadea yeiyajäcä iyä las Unidades de Atención y Tratamiento de la Violencia contra la Mujer, ñanno jueces o juezas majá todo Jay natodea iyä jagüela imennädö edojodö aneja wanontänä esetänei aca o acushana sotoi. Estado y Municipio majá nödöatode o najämtatodejeiñema iyä yetadawacajotocomo iyä conemjönö chonecatojo jäcä, tönwano natodeo owanomanamoje ñanno töwetadawacajamo wanontänä jäcä, ñanno acushana sotoijeda natodö edä wanontänä jäcä canonmaja ejadawacajojei natodea jueces o juezas jadäñe. ADUWAWOTO Ministerio ecanmajai nadea edä jedesu ewötötädä jäcä y daimajá owanomadöcomo jäcä, ñanno wodinñamo imamichanamo ewötöcomo töweiye

Eijaiña iyä wanontänä chänöng´e yädödö wetä Ministerio majá tanontä nadea ñanno töwejadawacajamo owanomadöcomoje. Canno jedesuje todöacomo jäcänñe edä wanontänä necanmadöje. ACÄCHEATO Jata, Estado, Municipio majá, todo Jay natodea edä wätäsetotojo yajäntädö wetä, aneja wetadawacajotomaja edä wanontänä nädöadöje. IJATODEATO Edä wanontänä wädödö madäje amontado tujunnena chänöng´e yädödö jedeamma, edä necanma aeticulo 24 de la Constitución de la República Bolivariana de Venezuela. IJATODEATO DEWÄ TONI Ñädä acushana jo data nuade edä. Edä wanontänä wätäsetoto wedú wadäi, ñanno acushana wadäi edä tadawaju todo tojo necammadöje.

IJATODEATO DEWÄ ACÄ Tamedä canno acushana sotoi o acushana sotoi jönö majá ecammajai ñato edä wanontänä chäneichoje yeichö edä wanontänä. WANONTÄNÄ ICHANJIACAJÖDÖ IYÄMMA Edä wanontänä wejacadöjede anma iyä wanontänä jemadojä täjeda coñá doy. Etonno toje coñá doy 3 de septiembre del año 1998 yeichö, coneja caí, Gaceta Oficial aca, de la República Bolivariana de Venezuela N° 36531, edä wanontänä jäcä conemjönö ädöjachana, ñontädö mane tujunnena. ECANMAJÄTÖDÖ WÄCADÖ IYÄMMA Edä wanontänä täje nädöa imennäjödö jonno en Gaceta Oficial de República Bolivariana de Venezuela. Firmada y sellada en el Palacio Legislativo.